Grashofin luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Grashofin luku kuvaa virtaavan aineen nostevoiman suhdetta siihen vaikuttaviin kitkavoimiin. Nostevoima johtuu aineen tiheyseroista (ks. konvektio). Grashofin luku liittyy lämmönsiirtoon vapaassa konvektiossa ja määritellään pystypinnalle yhtälöllä:



  • g on putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s²)
  • on aineen lämpölaajenemiskerroin (1/K) ja ideaalikaasulle pätee
  • on pinnan lämpötila (K) tai (°C)
  • on ympäristön lämpötila (K) tai (°C)
  • L on pystypinnan korkeus (m)
  • on aineen kinemaattinen viskositeetti (m²/s)


Karakteristinen mitta L voi vaihtua tapauskohtaisesti johtuen ongelman geometriasta. Esimerkiksi vapaan konvektion lämmönsiirtymiselle sylinterin ympärillä käytetään pituusmitan L sijasta sylinterin halkaisijaa D. Grashofin luvun voidaan ajatella tarkoittavan vapaan virtauksen Reynoldsin lukua.

Grashofin lukua käytetään myös aineensiirto-opissa, jolloin yhtälössä lämpötilat korvataan aineen konsentraatioilla. Grashofin luku on nimetty saksalaisen insinöörin, Franz Grashofin, mukaan.