Gottfried Heinrich Pappenheim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gottfried Heinrich von Pappenheim

Gottfried Heinrich Pappenheim (29. toukokuuta 1594 Treuchtlingen, Baijeri17. marraskuuta 1632 Leipzig[1]) oli saksalainen sotapäällikkö, ratsuväen kenraali ja Pappenheimin kreivi.[1] Hän sai sotamarsalkan arvon 1630.[2] Hänet tunnetaan kolmikymmenvuotisesta sodasta keisarin sotapäällikkönä.[1]

Wallensteinin kirje Pappenheimille

Pappenheim kunnostautui Valkeavuoren taistelussa katolisen liigan armeijassa ja sai mainetta kyrassieerirykmentin komentajana. Hän taisteli myös Lombardiassa ja kukisti vuonna 1626 Itävallassa talonpoikien kapinan. Sitten hän oli Pohjois-Saksassa Wallensteinin ja sen jälkeen Tillyn alipäällikkö. Hän osallistui Magdeburgin valloitukseen 1631 ja Breitenfeldissä hän vaikutti osaltaan Tillyn tappioon.[1]

Pappenheim kaatui Lützenin taistelussa 1632.[1] Hänen taskustaan löytyi Wallensteinin kirje, jossa hänen käskettiin lähteä taistelukentälle, missä hänet sitten ammuttiin.[3]

Pappenheimiin viittaava sanonta "tuntea pappenheimilaisensa" tarkoittaa omiensa tuntemista ja on peräisin Friedrich Schillerin näytelmästä Wallensteinin kuolema.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 954
  2. Historiesajten.se
  3. J. Mitchell, Life of Wallenstein, s. 279–280 (Google Books)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.