Goodpasturen oireyhtymä
Goodpasturen oireyhtymä on autoimmuunisairaus, joka ilmenee tavallisimmin munuaisten nopeana vaurioitumisena ja verenvuotona keuhkoissa. Se nimettiin yhdysvaltalaisen Ernest Goodpasturen mukaan.
Useimmilla Goodpasture-potilailla esiintyy oireita sekä munuaisissa että keuhkoissa. Potilaalla saattaa ilmetä esimerkiksi veriyskää, ja pitkään jatkunut keuhkoverenvuoto voi aiheuttaa aneemisia oireita. Sairaus vahingoittaa monesti munuaisten hiussuonikeräsiä. Munuaisvaurio alkaa monesti oireilla vasta, kun munuaistoiminta on heikennyt jo merkittävissä määrin. Mahdollisia oireita ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, pahoinvointi, kohonnut verenpaine ja ödeema. Sairaus todetaan munuaisbiopsian ja verikokeen avulla.[1]
Koska nopeasti etenevän sairauden ensioireet ovat lieviä, sitä ei usein saada todetuksi nopeasti. Hoitoon käytetään immunosuppressiivisia lääkkeitä ja kortikosteroideja. Sairauteen liittyy pysyvän munuaisvaurion riski, ja joskus onkin tarpeen toteuttaa munuaisensiirto tai antaa potilaalle dialyysihoitoa.
Goodpasturen oireyhtymä on harvinainen sairaus. Se oli aiemmin varsin tappava, mutta yhä useampi paranee siitä täysin. Keuhkojen vauriot ovat helpommin hoidettavissa kuin munuaisvaurio. Laaja verenvuoto keuhkoissa saattaa kuitenkin aiheuttaa hengenvaaran jo ennen kuin sairautta on voitu todeta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://kidney.niddk.nih.gov/kudiseases/pubs/goodpasture/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)