Glykaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Glykaani on hiilihydraattirakenne eli oligo- tai polysakkaridi. Glykaanilla voidaan tarkoittaa glykokonjugaattiin eli glykolipidiin, glykoproteiiniin tai proteoglykaaniin kiinnittynyttä sokeriosaa. Glykaanit ovat kiinnittyneinä konjugaattiinsa glykosidisidoksella ja ne voivat olla vain muutamasta monosakkaridista koostuvia tai paljon laajempia rakenteita. Glykaaneja on sekä liukoisissa että solukalvoihin kiinnittyneissä proteiineissa.

Glykaanin vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glykaanin osuus glykoproteiinin massasta voi vaihdella 1-85 %. Hiilihydraattiosat vaikuttavat proteiinin liukoisuuteen ja viskositeettiin, biologiseen aktiivisuuteen, vaikutusaikaan verenkierrossa, stabiilisuuteen, immunogeenisyyteen eli kykyyn aiheuttaa immunologisia reaktioita ja oikean tyyppiseen laskostumiseen. Hiilihydraattiosilla on vaikutusta solujen välisiin vuorovaikutuksiin, koska glykoproteiineja esiintyy solukalvolla ja ne toimivat siellä reseptorimolekyyleinä.

Glykaanin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilihydraattiketjut kiinnittyvät proteiiniin O- tai N-glykosidisilla sidoksilla.

Glykoproteiinit voidaan jakaa neljään pääluokkaan polypeptidiketjun ja glykaanin välisen sidoksen perusteella:

  1. Glykoproteiinit, joissa seriini- tai treoniiniaminohappotähteen hydroksyyliryhmä muodostaa O-glykosidisidoksen N-asetyyligalaktosamiinin kanssa.
  2. Proteoglykaanit, joissa esiintyy seriinin ja ksyloosin välinen O-glykosidisidos.
  3. Kollageenit, joissa esiintyy hydroksilysiinin ja galaktoosin välinen O-glykosidisidos.
  4. Glykoproteiinit, joissa asparagiinin amidiryhmä muodostaa N-glykosidisidoksen N-asetyyliglukosamiinin kanssa. Luokkien 1–3 hiilihydraattiosia kutsutaan O-glykaaneiksi ja luokan 4 N-glykaaneiksi.

Joissakin glykoproteiineissa on sekä O- että N-glykosidisidoksilla kiinnittyneitä glykaaneita. Yhdessä glykoproteiinissa voi olla kiinnittyneenä yhdestä useisiin kymmeniin hiilihydraattiosaa, joiden pituus voi vaihdella muutamasta monosakkariditähteestä paljon laajempiin. Yleisimmät glykaaneissa esiintyvät monosakkaridit ovat glukoosi, galaktoosi, ksyloosi, N-asetyyliglukosamiini, N-asetyyligalaktosamiini, fukoosi, N-asetyylineuramiinihappo ja mannoosi. Galaktoosi, glukoosi ja mannoosi ovat heksooseja, N-asetyylineuramiinihappo on tyypiltään siaalihappo ja sitä tavataan usein glykaaniketjun hännässä, fukoosi on deoksiheksoosi, N-asetyyliglukosamiini ja N-asetyyligalaktosamiini ovat aminoheksooseja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Murray R K et al.: Harper’s Biochemistry, 23rd Edition. Chapter 56: Glycoproteins. Appleton & Lange, 1993. ISBN 0-8385-3562-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.