Glukokinaasi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malli glukokinaasin rakenteesta.

Glukokinaasi eli heksokinaasi IV on entsyymi ja yksi heksokinaasin isoentsyymeistä. Glukokinaasia esiintyy ihmisellä erityisesti maksassa ja haimassa. Se katalysoi reaktiota, jossa glukoosi reagoi ATP-molekyylin kanssa ja tuotteena muodostuu glukoosi-6-fosfaattia. Glukokinaasin EC-numero on EC 2.7.1.2 ja CAS-numero 9001-36-9.[1][2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden heksokinaasien tavoin glukokinaasi toimii osana glykolyysiä. Nisäkkäillä se eroaa muista heksokinaasin isoentsyymeistä, jotka ovat dimeerejä, olemalla noin 50 kDa:n kokoinen monomeeri ja muistuttaa esimerkiksi hiivojen glukokinaasia. Glykokinaasi eroaa myös kinetiikaltaan isoentsyymeistään. Sen affiniteetti verrattuna muihin heksokinaaseihin glukoosin suhteen on noin 50 kertaa alhaisempi ja KM- sekä Vmax-arvo on korkeampi, joka merkitsee sitä että entsyymi muodostaa glukoosista glukoosi-6-fosfaattia nopeammin kuin muut isoentsyymit, mutta aktivoitumiseen tarvittava glukoosikonsentraatio on korkeampi. Entsyymin tärkeä tehtävä on tuottaa glukoosi-6-fosfaattia glykogeenin synteesiä varten.[2][3][4]

Glukokinaasi eroaa muista heksokinaasin isoentsyymeistä myös säätelyltään. Reaktion tuote glukoosi-6-fosfaatti ei suoraan inhiboi entsyymiä, mutta glukoosi-6-fosfaatin kanssa tasapainossa oleva glykolyysin välituote fruktoosi-6-fosfaatti toimii sen inhibiittorina. Lisäksi entsyymin toimintaa ohjaa erityinen säätelyproteiini. Kun veressä on paljon fruktoosi-6-fosfaattia, säätelyentsyymi on kiinnittyneenä glukokinaasiin ja estää sen toiminnan. Veren glukoosikonsentraation kasvaessa riittävästi säätelyproteiini irtoaa ja glukokinaasi aktivoituu. Myös rasvahappojen asyylijohdannaiset ovat mahdollisesti entsyymin inhibiittoreita.[4][3]

Glukokinaasin katalysoima reaktio.

Glukokinaasi ja diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glukokinaasi tuottaa glukoosi-6-fosfaattia ja osallistuu siten insuliinituotannon säätelyyn. Eräät inaktiivista entsyymiä aiheuttavat mutaatiot ovat yhteydessä nuoruusiässä alkavan aikuistyypin diabeteksen syntyyn. Toinen mutaatio aiheuttaa synnynnäistä hyperinsulismia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EC 2.7.1.2 - glucokinase BRENDA. Viitattu 22.8.2011. (englanniksi)
  2. a b Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 456. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  3. a b Thomas Traut: Allosteric regulatory enzymes, s. 65. Springer, 2007. ISBN 978-90-481-9436-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.08.2011). (englanniksi)
  4. a b Richard A. Harvey & Denise R. Ferrier: Lippincott's Illustrated Reviews: Biochemistry, s. 98. Lippincott Williams & Wilkins, 2010. ISBN 978-1-60831-412-6. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
  5. Hanna Huopio, Markku Laakso ja Timo Otonkoski: Synnynnäinen hyperinsulinismi. Duodecim, 2005, 121. vsk, nro 11, s. 1166-1175. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.8.2011.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.