Glenn Davis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Melbourne 1956 400 m aidat
Kultaa Kultaa Rooma 1960 400 m aidat
Kultaa Kultaa Rooma 1960 4×400 m

Glenn Davis (12. syyskuuta 1934 Wellsburg, Länsi-Virginia, Yhdysvallat28. tammikuuta 2009 Barberton, Ohio, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen juoksija, joka voitti ensimmäisenä kaksi olympiakultaa 400 metrin aitajuoksussa. Hän oli aikanaan maailman parhaita myös vastaavalla aidattomalla matkalla.

Lempinimellä ”Jeep” tunnettu Glenn Davis opiskeli Ohion yliopistossa ja toi opinahjolleen menestystä useissa eri yleisurheilulajeissa. Hänen valmentajanaan toimi Jesse Owensiakin opettanut Larry Snyder. Huhtikuussa 1956 hän kokeili ensi kertaa 440 jaardin aitajuoksua saaden ajakseen 54,4 s. Jo kolmannessa juoksussaan hän teki ajan 50,8 s, joka jäi vain 0,4 sekuntia maailmanennätyksestä. Yhdysvaltain mestaruuden hän voitti ajalla 50,9 s ja olympiakarsinnoissa hän paransi 400 metrin aitajuoksun maailmanennätystä lähes sekunnilla tuloksellaan 49,5 s. Melbournen olympialaisissa Davis ei juossut vielä välierässä täysillä vaan jäi aikaan 50,7 s toisen välierän voittaneen Eddie Southernin hurjastellessa aikaan 50,1 s. Loppukilpailu juostiin vain 2,5 tuntia välierien jälkeen ja siinä Davisilla oli enemmän voimia jäljellä ja hän voitti selvästi ajalla 50,1 s. Yhdysvaltain kolmikosta Southern hävisi 0,7 ja Joshua Culbreath 1,5 sekuntia.

Glenn Davis osoitti nopeutensa myös aidattomalla ratakierroksella. Hän alitti 47 sekunnin rajan vuonna 1957 ja juoksi 14. kesäkuuta 1958 Berkeleyssa Yhdysvaltain yliopistomestaruuskilpailuissa 440 jaardin maailmanennätyksen 45,7 s. Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa hän juoksi 440 jaardin aitajuoksun maailmanennätyksen 49,9 s ja lähti sitten kilpailemaan Eurooppaan. Neljässä peräkkäisessä kilpailussa hän juoksi aidattomalla 400 metrillä ajat 45,6 s (Oslossa), 45,6 s (Moskovassa), 45,5 s (Varsovassa) ja 45,6 s (Budapestissa). Oslossa hän juoksi lisäksi 100 metriä aikaan 10,3 s, ja 400 metrin aidoissa hänen sarjansa mainituilla paikkakunnilla oli 49,8 – 50,4 – 49,8 – 49,2. Viimeksi mainittu oli uusi maailmanennätys, jonka hän juoksi käyttämällä koko matkan ajan 15 askeleen rytmiä. Tavallisimmin Davis juoksi seitsemännelle aidalle saakka 13 askeleen rytmillä ja loppumatkan 17 askeleen rytmillä, mutta edeltäjistään hän erottui siinä, että hän ylitti kaarteessa aidan aina vasen jalka edellä.

Vuonna 1959 Davis oli loukkaantumisten vaivaama mutta seuraavana vuonna hän palasi maailman ykköseksi. Hän sivusi Bernissä 200 metrin aitajuoksun maailmanennätystä 22,5 s. Rooman olympialaisissa Davis voitti 400 metrin aitajuoksussa kultaa ajalla 49,3 s Yhdysvaltain ottaessa jälleen kolmoisvoiton. Tällä kertaa välierät ja loppukilpailu juostiin eri päivinä. Hän sai uransa kolmannen kultamitalin 4 × 400 metrin viestijuoksussa, jossa hän juoksi vahvasti kolmannen osuuden ja Yhdysvallat voitti ME-ajalla 3.02,2.

Davis alitti 50 sekunnin rajan 400 metrin aitajuoksussa kymmenen kertaa uransa aikana. Lopetettuaan juoksemisen hän kokeili ammattilaisena amerikkalaista jalkapalloa ja siirtyi sitten yleisurheiluvalmentajaksi.

Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 100 jaardia 9,7 s
  • 100 metriä 10,3 s
  • 200 metriä (kaarteella) 21,0 s
  • 400 metriä 45,5 s
  • 440 jaardia 45,7 s (ME)
  • 120 jaardin aitajuoksu 14,3 s
  • 200 metrin aitajuoksu 22,5 s (ME)
  • 400 metrin aitajuoksu 49,2 s (ME)
  • 440 jaardin aitajuoksu 49,9 s (ME)
  • Korkeushyppy 192 cm
  • Pituushyppy 732 cm

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos, s. 79–80, 652. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  • Quercetani, Robert L: Kilpakenttien kuninkaat, 4. painos, s. 252–255, 392. , 1966.