Kyrenia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Girne)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyrenia
Kerýneia
Kerýneian kunta

Κερύνεια
Δήμος Κερύνειας
Girne
Kyrenian satama.
Kyrenian satama.

Kyrenia
Kerýneia

Koordinaatit: 35°20′22″N, 33°19′09″E

Valtio Kypros Kypros
Alue Kyrenia
Hallintovallan
käyttäjä (de facto)
Pohjois-Kypros Pohjois-Kypros
Alue Girne
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki ja kunta
Väkiluku (2011) 33 207
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Kyrenia eli Kerýneia (kreik. Κερύνεια, myös Kyríneia, Κυρήνεια, turk. Girne) on kaupunki ja kunta (Δήμος Κερύνειας, Dímos Kerýneias) Kyproksen saarella. Se on de facto Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa, ja kuuluu sen hallinnossa Girnen alueeseen ollen sen hallinnollinen keskus. Kyproksen tasavallan pakolaishallinnossa se kuuluu Kyrenian alueeseen. Koko kunnan väkiluku on 33 207 ja varsinaisen Kyrenian kaupungin väkiluku 22 148 (2011).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrenia sijaitsee Kyproksen pohjoisrannikolla Pentadáktylos-vuorten pohjoispuolella. Kaupungissa on vanhakaupunki, jossa sijaitsee muun muassa Kyrenian linna, sekä kaksi satamaa, vanha satama ja uusi satama.[2] Etäisyys Kyreniasta pääkaupunki Nikosiaan on noin 28 kilometriä[3] ja Famagustaan noin 78 kilometriä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Keryneia

Antiikin Keryneia oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Sen perustivat Akhaiasta tulleet kreikkalaiset 900-luvulla eaa. Siitä muodostui vauras kaupunkivaltio (polis). Vuonna 312 eaa. Keryneian ottivat hallintaansa Kreikan Salamiin saarelta tulleet kilpailijat. Keryneian satama oli tärkeässä asemassa myös roomalaisvallan aikana.

Kyrenian linna.
Kyrenian kaupunkia.

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisella ajalla 600-luvulla kaupunkiin rakennettiin kiviset muurit suojaksi arabien hyökkäyksiltä. Vuonna 1191 Kyproksen hallitsija Isaak Komnenos lähetti vaimonsa ja tyttärensä Kyrenian linnaan turvaan kolmannella ristiretkellä olleilta Rikhard I Leijonamielen joukoilta. Kaupunki kuitenkin valloitettiin. Valloituksen takana ollut Guy de Lusignan, josta tuli myös Kyproksen hallitsija (1192–1194), uudisti valloituksen jälkeen linnan. Kyproksen hallitsija Hugo I teki valtakaudellaan (1205–1218) linnasta kuninkaallisen palatsin. Kaupungin nimi vakiintui lännessä muotoon Kyrenia (Cyrenia) keskiajalla.

Vuonna 1291 Kyreniasta tuli alueensa tärkein kaupunki, ja sen muureja ja puolustusta vahvistettiin. Vuonna 1373 genovalaiset yrittivät valloittaa kaupungin linnoineen sekä maalta että meritse, siinä kuitenkaan onnistumatta. Venetsialaisten hallitessa aluetta he vahvistivat linnaa kestämään tykistön tulitusta. Kuitenkin vuonna 1570 Kyrenia antautui taisteluitta osmaneille.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrenian tärkeimmät nähtävyydet ovat Kyrenian linna sekä sataman läheisyydestä löydetty haaksirikkoutunut 300-luvulta eaa. peräisin oleva kauppalaiva, Kyrenialainen laiva, mikä on osoittanut sataman merkityksen kaupungille vuosituhansien ajan. Laiva lasteineen on nykyään näytteillä Kyrenian linnassa olevassa museossa. Muihin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa bysanttilaisaikainen torni. Kaupungin lähettyvillä olevia nähtävyyksiä ovat muun muassa Bellapáisin luostarin rauniot sekä Pyhän Hilarionin linna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Northern Cyprus City Population. Viitattu 16.4.2018.
  2. Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 146–149. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 987-1-40535-324-3.
  3. From Kyrenia to Nicosia Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
  4. From Kyrenia to Famagusta Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]