Nino Benvenuti
| Nino Benvenuti | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Giovanni Benvenuti |
| Syntynyt | 26. huhtikuuta 1938 Izola, Slovenia |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | Nino |
| Pituus | 180 cm |
| Painoluokka | Keskisarja |
| Kätisyys | Oikeakätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 90 |
| Voitot | 82 |
| – tyrmäysvoitot | 35 |
| Tappiot | 7 |
| Ratkaisemattomat | 1 |
| Aiheesta muualla | |
| www.ninobenvenuti.it | |
Giovanni "Nino" Benvenuti (s. 26. huhtikuuta 1938 Isola d'Istria, nykyinen Slovenia) on entinen italialainen nyrkkeilijä. Hän oli sekä olympiavoittaja että ammattilaisnyrkkeilyn maailmanmestari niin WBA:n kuin WBC:n tilastoissa.
Benvenuti voitti 120 ottelua amatöörinä häviämättä kertaakaan. Amatööriura huipentui kahden Euroopan-mestaruuden (Praha 1957 ja Luzern 1959) jälkeen välisarjan olympiakultamitaliin Roomassa vuonna 1960.[1]
Ensimmäisen ammattilaisottelunsa Benvenuti kävi 20. tammikuuta 1961, jolloin hän voitti Ben Ali Allalan. Hän eteni saavuttamalla kevyen keskisarjan (superwelter) Italian mestaruuden ja Euroopan mestaruuden, kunnes 1965 löi maailmanmestaruusottelussa maanmiehensä Sandro Mazzinghin. Seuraavana vuonna hän menetti tittelinsä Etelä-Koreassa. Hän hävisi Ki-Soo Kimille, jonka hän oli voittanut jo olympialaisissa. Tämä oli Benvenutin ensimmäinen tappio yli 50 ottelua kestäneen voittoputkensa jälkeen.
Benvenuti keskittyi Korean tappionsa jälkeen keskisarjaan (middleweight). Hän löi maailmanmestaruusottelussa Emile Griffithin vuonna 1968, hävisi sen pian takaisin ja voitti uudestaan seuraavana vuonna. Hän menetti tittelinsä lopullisesti vuonna 1970, jolloin hän hävisi Carlos Monzónille.
Kaikkiaan Benvenutin ammattilaisuralla kertyi 90 ottelua, joista 82 voittoa - 35 tyrmäämällä - ja seitsemän tappiota sekä yksi ratkaisematon.
Nyrkkeilyuran jälkeen Nino Benvenuti loi uraa liikemiehenä ja veti omaa showtaan Italian televisiossa RAI:ssa. Hän osallistui Triesten kunnallispolitiikkaan. Vuonna 1995 hän päätti siirtyä Kalkuttaan Intiaan tekemään Äiti Teresan liikkeen hyväntekeväisyystyötä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lounasheimo, s. 405–406
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
