Ghat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo paikkakunnasta. Ghat on myös intialainen portaikko.
Ghat
(Gat)
غات
Ghatin medina.
Ghatin medina.

Ghat

Koordinaatit: 24°57′52″N, 10°10′41″E

Valtio Libya
Kunta Ghat
Väkiluku (2012) 5 330


















Elefanttia kuvaava kalliopiirros.

Ghat (myös Gat) on keidaskaupunki ja samannimisen piirikunnan keskus Libyan lounaisosassa lähellä Algerian rajaa. Sieltä on maantieyhteys Sebhaan (552 kilometriä) ja Tripoliin (1342 kilometriä) sekä lentokenttä.[1] Asukkaita on 5 300 henkeä (vuonna 2012).[2]

Keskellä Saharaa Acacusvuorten juurella sijaitseva Ghat oli aikaisemmin tärkeä karavaanikaupan keskus. Garamantit perustivat sen vanhemman asutuksen paikalle ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Myöhemmin se kuului puoli-itsenäisenä sulttaanikuntana Tassili-n-Addžerin tuaregivaltakuntaan. 1800-luvun alussa Ghat oli Murzuqin ohella yksi Fezzanin tärkeimmistä kaupungeista. Osmanit valtasivat sen vuonna 1875. Myöhemmin aluetta hallitsivat Ranska ja Italia. Saharan yli kulkeneen kaupan vähennyttyä syrjäinen paikkakunta on menettänyt merkitystään. Viime vuosikymmeninä siitä on muodostunut suosittu matkailukohde.[3]

Seudulla asuu tuaregeja.[4] Keitailla kasvatetaan taatelipalmuja, viljellään viljaa ja hoidetaan kasvimaita.[5] Algeria ja Libya ovat kiistelleet Ghatin eteläpuolella olevan rajalinjan sijainnista.[6]

Ghatissa vallitsee aavikkoilmasto. Lämpimintä on kesäkuusta elokuuhun, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 25 °C:n ja 40 °C:n välillä. Viileintä on tammikuussa, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 4 °C:n ja 20 °C:n välillä. Sadetta ei juurikaan saada, ja vuosittainen sadanta on alle 10 millimetriä.[7]

Ghatin savitiilistä rakennettu vanha kaupunki eli medina on nykyään jäänyt autioksi. Sen keskellä sijaitsevat vuonna 900 rakennettu sudanilaistyylinen moskeija ja virallisena kokoontumispaikkana käytetty tornimainen rakennus. Medinan yläpuolella kohoaa turkkilaisten ja italialaisten pystyttämä linnoitus.[8] Seudun suurin nähtävyys ovat Acacusvuorten Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat muinaiset kalliopiirrokset. Niiden aiheet heijastavat Saharan luonnossa ja sen asukkaiden elintavoissa vuosituhansien aikana tapahtuneita muutoksia.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anthony Ham: Libya, s. 198. Footscray–Oakland–London: Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74059-493-6.
  2. World Gazetteer: Libya: largest cities and towns and statistics of their population world-gazetteer.com. Viitattu 31.7.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Anthony Ham: Libya, s. 194–195. Footscray–Oakland–London: Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74059-493-6.
  4. Ronald Bruce St John: Historical Dictionary of Libya, fourth edition, s. 261. Lanham–Toronto–Oxford: The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5303-4.
  5. Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 66. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  6. Ronald Bruce St John: Historical Dictionary of Libya, fourth edition, s. 86–87. Lanham–Toronto–Oxford: The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5303-4.
  7. Ghat World Meteorological Organization. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  8. Anthony Ham: Libya, s. 195–196. Footscray–Oakland–London: Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74059-493-6.
  9. Anthony Ham: Libya, s. 198–200. Footscray–Oakland–London: Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74059-493-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]