Gerry Cheevers

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gerald Michael "Gerry" Cheevers (s. 7. joulukuuta 1940 St. Catharines, Ontario, Kanada) on entinen National Hockey League - ja World Hockey Association -liigoissa pelannut jääkiekkoilija. Vuosina 1961 - 1980 ammattilaisena pelanneen Gheeversin pelipaikka oli maalivahti. Pelaajauransa jälkeen hän valmensi muutaman vuoden ajan.

1956, 16 vuoden ikäisenä, hän pelasi St. Michael's Majors -joukkueessa Ontario Hockey Association -sarjassa. NHL:ssä Toronto Maple Leafs omisti hänen oikeutensa, kunnes Boston Bruins varasi Cheeversin 1965. Vuonna 1967 hän saavutti ykkösmaalivahdin aseman. Gerry Cheevers oli keskeisessä roolissa Bruinsin voittaessa Stanley Cupin 1970 and 1972. Kaudella 1971-72, hän pelasi 33 peräkkäisen tappiottomien ottelujen putken.

Vuonna 1972, hän siirtyi kilpailevan World Hockey Association -liigan leipiin ja pelasi kolme ja puoli kautta Cleveland Crusadersissa ja oli koko ajan liigan parhaita vahteja. Crusadersin ajauduttua talousvaikeuksiin Cheevers palasi Bostoniin 1976 ja pelasi siellä kauden 1980 loppuun, jolloin päätti pelaajauransa.

Cheevers pelasi 1974 Team Canadan joukkueessa Summit-74 series -sarjassa Neuvostoliittoa vastaan. 1976 hän oli varamaalivahti Kanada-cupissa. Vuonna 1979 Gerry Cheevers pelasi NHL All Starsin riveissä Challenge Cupissa.

Maalivahtina Cheevers oli tyyppiä "kolmas puolustaja"; rohkeasti ulos tuleva pelaaja. Hän oli aggressiivinen alueelleen tunkeilevia vastustajan pelaajia kohtaan. Hän meni usein polvilleen tai jopa kyljelleen torjuessaan.

Hänen NHL:ssä päästämiensä maalien ottelukeskiarvo on 2,89. Hän saavutti liigassa 230 voittoa kaikkiaan 419 ottelussa. Nollapelin hän pelasi NHL:ssä 26 kertaa.

1980-1985 hän oli Boston Bruinsin päävalmentaja. Sittemmin hän siirtyi Bruinsin kykyjentsintäorganisaatioon ja omistautui intohimolleen hevosurheilulle.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1964-65 Harry (Hap) Holmes Memorial Award -palkinto AHL-liigan parhaalle maalivahdille
  • Pelasi 1969 NHL:n tähdistöottelussa
  • 1973 WHA:n ykköstähtikentällisessä ja Ben Hatskin Awardin saaja liigan parhaana maalivahtina
  • 1974 ja 1975 WHA:n kakkostähtikentällisessä
  • 1979-80 ehdolla NHL:n Vezina Memorial Trophyn saajaksi (paras maalivahti)
  • Hyväksyttiin Hockey Hall of Fameen 1985