Geronimo (vuoden 1993 elokuva)
| Geronimo | |
|---|---|
| Geronimo: An American Legend | |
 |
|
| Ohjaaja | Walter Hill |
| Käsikirjoittaja | John Milius |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Ry Cooder |
| Kuvaaja | Lloyd Ahern II |
| Leikkaaja |
|
| Tuotantosuunnittelija | Joe Alves |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | 10. joulukuuta 1993 |
| Kesto | 115 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 50 000 000 USD |
| Tuotto | 18 635 620 USD[1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Geronimo: An American Legend on vuonna 1993 ensi-iltansa saanut elokuva, jossa Geronimoa näyttelee Wes Studi. Elokuva kertoo kuuluisan apassipäällikkö Geronimon vaiheista.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva perustuu Geronimon elämään. Apassi-intiaanit ovat sopineet Yhdysvaltojen kanssa reservaatteihin menemisestä. Kaikki Apassit eivät kuitenkaan tyydy kohtaloonsa Maissin kasvattajina, varsinkaan Geronimo. Yhdysvaltojen hallitus ei pidä lupauksiaan koskien intiaanien maita, ja Geronimo, yhdessä 30 muun intiaanin kanssa, aloittaa taistelun intiaanien puolesta.
Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Jason Patric | … | Lt. Charles Gatewood |
| Gene Hackman | … | Brig. Gen. George Crook |
| Robert Duvall | … | Al Sieber |
| Wes Studi | … | Geronimo |
| Matt Damon | … | Lt. Britton Davis |
| Rodney A. Grant | … | Mangas |
| Kevin Tighe | … | Brig. Gen. Nelson A. Miles |
| Steve Reevis | … | Chato |
| Carlos Palomino | … | Sgt. Turkey |
| Victor Aaron | … | Ulzana |
| Stuart Proud Eagle Grant | … | Sgt. Dutchy |
| Stephen McHattie | … | Schoonover |
| John Finn | … | Capt. Hentig |
| Lee de Broux | … | City Marshal Joe Hawkins |
| Rino Thunder | … | Old Nana |
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien Pertti Avola kirjoitti Geronimon olevan komeiden maisemakuvien perinteinen western, joka kärsii käsikirjoittaja John Miliukselle tyypillisestä machoilusta, pysähtyneestä dialogista ja Jason Patricin kehnosta roolisuorituksesta. Sen sijaan Geronimon näyttelijää Wes Studia hän kehui.[2] Video-oppaassa vuodelta 1994 Olavi Similä luonnehtii elokuvaa ehyeksi, asialliseksi ja visuaalisesti jyhkeäksi uuswesterniksi ja antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Geronimo: An American Legend BoxOfficeMojo.com. Viitattu 7.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Avola, Pertti: Geronimon viimeinen kapina. Helsingin Sanomat, 26.3.1994, s. 62. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
| 1970-luku | Haastaja (1975) · Keikkakuski (1978) · Soturit (1979) | ||
| 1980-luku | Lainsuojattomat (1980) · Raivoisa ajojahti (1981) · 48 tuntia (1982) · Streets of Fire – Liekehtivät kadut (1984) · Wow! Mikä perintö! (1985) · Crossroads – bluesjätkät (1986) · Oikeuden puolesta (1987) · Punainen vaara (1988) · Johnny Handsome – kasvoton (1989) | ||
| 1990-luku | Toiset 48 tuntia (1990) · Tunkeutujat (1992) · Geronimo (1993) · Hurja Bill (1995) · Last Man Standing (1996) | ||
| 2000-luku | Supernova (2000) · Teräskehä (2002) | ||
| 2010-luku | Bullet to the Head (2012) | ||