Germán Burgos
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Germán Adrián Ramón Burgos | ||
| Syntymäaika | 16. huhtikuuta 1969 | ||
| Syntymäpaikka | Mar del Plata, Argentiina | ||
| Pelipaikka | maalivahti | ||
| Pituus | 188 senttimetriä | ||
| Lempinimi | El Mono (suom. apina) | ||
| Junioriseurat | |||
| 1986–1988 | Almagro de Florida | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1989–1994 | Ferro Carril Oeste | 104 | (0) |
| 1994–1999 | River Plate | 94 | (0) |
| 1999–2001 | Mallorca | 12 | (0) |
| 2001–2004 | Atlético Madrid | 63 | (0) |
| Yhteensä | 273 | (0) | |
| Maajoukkue | |||
| 1995–2002 | Argentiina | 35 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 2010 | Carabanchel | ||
| 2011 | Catania (apuv.) | ||
| 2011–2012 | Racing Club (apuv.) | ||
| 2011–2020 | Atlético Madrid (apuv.) | ||
| 2021 | Newell’s Old Boys | ||
| 2022 | Aris Thessaloniki | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Germán Adrián Ramón Burgos (s. 16. huhtikuuta 1969 Mar del Plata, Argentiina) on argentiinalainen jalkapallovalmentaja ja entinen maalivahti. Jalkapallon ohella Burgos on luonut uran myös rock-muusikkona.
Burgos tunnetaan parhaiten lempinimellä Mono (suom. apina). Joidenkin lähteiden mukaan lempinimi on peräisin hänen tavastaan venytellä roikkumalla maalin ylähirrestä otteluiden suvantovaiheiden aikana,[1] mutta Burgos itse sanoo nimen olevan argentiinalaisen valmentajalegenda Carlos Griguolin keksintöä. Griguol kun oli hänen mukaansa pitänyt Burgosin ulkomuotoa "gorillamaisena".[2]
Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burgos teki debyyttinsä Argentiinan pääsarjassa syksyllä 1989 buenosairesilaisen Ferro Carril Oesten riveissä. Vuonna 1994 hän siirtyi saman kaupungin suurseuraan River Plateen, jossa hän pelasi neljän kauden ajan. Tämä oli palkinnoilla mitattuna Burgosin uran parasta aikaa. Hän voitti seurassa Argentiinan apertura-mestaruuden kolme kertaa (1994, 1996 ja 1997) sekä clausura-mestaruuden yhden kerran (1997). Lisäksi joukkue nousi Copa Libertadoresin mestariksi vuonna 1996 voittaen myös maanosan supercupin seuraavana vuonna.[3]
Vuonna 1999 Burgos päätti kokeille onneaan Atlantin toisella puolen ja solmi sopimuksen Espanjan pääsarjassa pelaavaan Mallorcan kanssa. Kahden Mallorca-kauden jälkeen hän siirtyi valmentajansa Luis Aragonésin mukana pääkaupungin Atlético Madridiin, joka oli pudonnut alemmalle sarjaportaalle ja tavoitteli kiivaasti nousua takaisin pääsarjaan. Paluu toteutui keväällä 2002 ja ykkösmaalivahti Burgos oli yksi voiton takuumiehistä.[2][3]
Burgosin peliura oli loppua ennen aikojaan, kun hänen todettiin sairastavan munuaissyöpää. Leikkauksessa hänen munuaisistaan poistettiin kasvain ja lääkäreiden mukaan lopullinen paranemisennuste oli erinomainen.[1] Toivuttuaan operaatiosta Burgos teki vielä onnistuneen paluun jalkapallokentille, kunnes lopetti peliuransa kauden 2003–2004 päätteeksi.[2]
Burgos pelasi Argentiinan maajoukkuessa 35 kertaa.[4] Hän edusti maataan MM-tasolla kaksi kertaa vuosina 1998 ja 2002.[3]
Valmentajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaajauransa päättymisen jälkeen Burgos siirtyi valmennustehtäviin. Hän valmensi Atléticon eri juniorijoukkueita sekä toimi yhden kauden ajan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Alcorcónin apuvalmentajana. Keväällä 2010 hänestä tuli ensimmäistä kertaa urallaan joukkueen päävalmentaja, kun kuudenneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava madridilaislaisseura RCD Carabanchel pestasi hänet.[3] Alku oli menestyksekäs ja Burgosin johdolla seura onnistui nousemaan ylemmälle sarjaportaalle.[5] Burgos erosi tehtävästä saman vuoden lokakuussa, kun hänen joukkueensa oli kerännyt ainoastaan kuusi pistettä sarjan seitsemästä ensimmäisestä ottelusta.[6]
Tammikuussa 2011 Burgos palkattiin italialaisen Catanian apulaisvalmentaksi. Seuran päävalmentajaksi oli tuolloin nimitetty Diego Simeone, joka oli Burgosin entinen joukkuetoveri niin Atléticosta kuin Argentiinan maajoukkuestakin.[7] Kesäkuussa 2011 Burgos seurasi Simeonea Cataniasta argentiinalaiseen Racing Clubiin.[8][9] Kaksikko palasi Atléticoon saman vuoden joulukuussa, kun Simeonesta tuli seuran uusi päävalmentaja.[10] Burgos jätti seuran heinäkuussa 2020 käynnistääkseen päävalmentajauransa uudelleen.[11]
Maaliskuussa 2021 Burgos nimitettiin Argentiinan pääsarjassa pelaavan Newell’s Old Boysin päävalmentajaksi.[12] Uusi valmennuspesti kesti vain 15 ottelun verran, kun seura ilmoitti saman vuoden kesäkuussa sopimuksen purkamisesta.[13] Burgos palasi Eurooppaan alkuvuodesta 2022, kun hän solmi Kreikan pääsarjassa pelaavan Aris Thessalonikin kanssa kahden ja puolen vuoden mittaisen sopimuksen.[14] Aris sijoittui Burgosin komennossa liigan kolmanneksi ja selvityi Konferenssiliigan karsintavaiheeseen. Burgos joutui kuitenkin jättämään tehtävänsä heti seuraavan kauden alussa.[15]
Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapallon ohella Burgos on ollut aktiivisesti mukana musiikkielämässä. Hän aloitti uransa laulajana vuonna 1992 perustamalla La Piara -nimisen yhtyeen, joka levytti myöhemmin uudella nimellä Simpatía levyt Jaque al Rey (1999) ja Farolera de Tribunas (2000). Hänen viimeisin yhtyeensä The Garb julkaisi niin ikään kaksi levyä. Vuonna 2002 ilmestyi debyyttialbumi Líneas Calientes ja kolme vuotta myöhemmin viimeiseksi jäänyt levy Abismos.[16] Burgos on sittemmin ilmoittanut musiikkiprojektien olevan tauolla, koska hän haluaa keskittyä jalkapallovalmennukseen.[17] Burgosin yhtyeiden musiikkityyli on hard rock ja hänen merkittävin esikuvansa The Rolling Stones.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Burgos on recovery trail after operation Telegraph (Luettu 13. huhtikuuta 2010)
- ↑ a b c 'Mono' Burgos: "Cuando me dijeron que tenía cáncer dije: me opero el lunes, que este domingo tengo partido" (Arkistoitu – Internet Archive) Cadena Ser (Luettu 13. huhtikuuta 2010)
- ↑ a b c d Germán Burgos RCD Carabanchel (Luettu 13. huhtikuuta 2010)
- ↑ Argentina - Record International Players RSSF (Luettu 13. huhtikuuta 2010)
- ↑ "Sueño con dirigir al Atlético y a River" Mundo Deportivo (Luettu 19. joulukuuta 2010)
- ↑ 'El Mono' Burgos dimite como técnico del Carabanchel Marca (Luettu 19. joulukuuta 2010)
- ↑ El “Mono” Burgos será el ayudante de Simeone en Catania (Arkistoitu – Internet Archive) Bolavip.com (Luettu 1. kesäkuuta 2011)
- ↑ Diego Simeone fue presentado como nuevo técnico de Racing (Arkistoitu – Internet Archive) Racing Club - Sitio Oficial (Luettu 30. heinäkuuta 2011)
- ↑ Burgos, Germán Adrián Ramón (Arkistoitu – Internet Archive) Racing Club - Sitio Oficial (Luettu 30. heinäkuuta 2011)
- ↑ Simeone: "I would like to see a strong, courageous, fast and counterattacking side" clubatleticodemadrid.com (Luettu 28. joulukuuta 2011)
- ↑ Germán Burgos, homenajeado en el Wanda Metropolitano clubatleticodemadrid.com (Luettu 5. kesäkuuta 2021)
- ↑ Newell's Old Boys from ‘Mono’ Burgos debuted with a draw at home Sports Finding (Luettu 5. kesäkuuta 2021)
- ↑ Germán Burgos no continuará al frente del primer equipo Club Atlético Newell's Old Boys (Luettu 2. heinäkuuta 2021)
- ↑ Legendaarinen Mono Burgos löysi uuden työpaikan – palasi Eurooppaan LaLiiga (Luettu 5. maaliskuuta 2022)
- ↑ El Aris prescinde de Germán Burgos a pesar de ganar 12 de 18 partidos As.com (Luettu 26. syyskuuta 2022)
- ↑ Biografía de: Germán Burgos CMTV (Luettu 13. huhtikuuta 2010)
- ↑ Burgos: I killed off the musician! (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA.com (Luettu 2. elokuuta 2012)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Burgosin esiintyminen Atléticon TV-mainoksessa YouTube-sivustolla (espanjaksi)
- The Garbin musiikkia ja videoita MySpace-sivustolla (espanjaksi)
1 Burgos | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Ibarra | 5 Simeone | 6 Samuel | 7 Barros Schelotto | 8 Zanetti | 9 Palermo | 10 Ortega | 11 López | 12 Bizzarri | 13 Vivas | 14 Pochettino | 15 Berizzo | 16 Guglielminpietro | 17 Husaín | 18 Cagna | 19 Calderón | 20 Aimar | 21 González | 22 Riquelme | Valmentaja Bielsa
1 Burgos | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Pochettino | 5 Almeyda | 6 Samuel | 7 C. López | 8 Zanetti | 9 Batistuta | 10 Ortega | 11 Verón | 12 Cavallero | 13 Placente | 14 Simeone | 15 Husaín | 16 Aimar | 17 G. López | 18 Kily | 19 Crespo | 20 Gallardo | 21 Caniggia | 22 Chamot | 23 Bonano | Valmentaja Bielsa
|
