Georgius Agricola
Wikipedia
Georgius Agricola (24. maaliskuuta, 1494 – 21. marraskuuta, 1555) joka tunnetaan "mineralogian isänä" oli saksalainen tiedemies. Hän syntyi Glauchausissa Saksin osavaltiossa nimellä Georg Pawer mutta muutti opiskelujen myötä nimensä latinankieliseen muotoon (saks. Georg Pawer/(Bauer)) → (lat. Georgius Agricola). Hänen tärkein julkaisunsa on mineraalien louhimista ja käsittelyä käsittelevä merkkiteos De Re Metallica.
Agricola on yksi Iatrokemian uranuurtajista. [1]
Häntä pidetään myös vismutin keksijänä. Sitä tosin oli aikaisemminkin löydetty, mutta sitä ei oltu osattu erottaa lyijystä.
Georgius Agricola kirjoitti myös ensimmäisen perusteellisen kuvauksen taikavarvun käytöstä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] De Re Metallica
Agricolan merkittävin teos De re metallica libri xii. Vaikka teos julkaistiin vasta julkaistiin 1556 oli se omistuskirjoituksen mukaan valmis jo 1550. De re metallica on yksityiskohtainen ja systemaattinen tutkielma kaivostoiminnasta ja metallurgiasta ja se oli kuvitettu havainnollisin puupiirroksin jotka käsittelivät kaikkia tuolloin tiedettyjä ja tunnettuja malmien ja metallien louhinta ja jalostus tapoja. Agricola kuvaa kirjassa myös malmisuonien esiintymistä kallioperässä näyttäen suuntaa ja kehittäen osaltaan aikansa geologista tieteellistä julkaisutoimintaa. Agricola kuvailee kirjassaan myös käytännön maanmittaustointa ja kaivoksenvaltaus oikeuksia yksityiskohtaisesti sekä kulta- ja tinamalmisuonien pesua ko. mettallien keräämiseksi. Kirja onkin aikansa ensimmäinen täydellinen opas kaivostoimintaan.
Vuonna 1912 lontoolainen Mining Magazine julkaisi De re metallicasta englanninkielisen käännöksen. Käännöksen oli tehnyt yhdysvaltalainen kaivosinsinööri Herbert Hoover, myöhempi Yhdysvaltain presidentti, yhdessä puolisonsa Lou Henry Hooverin kanssa.
[muokkaa] Lähteet
- Hudson John (suom. Pietiläinen Kimmo): Suurin tiede - kemian historia. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
- Foster William: Kemian tarina. WSOY, 1934.
- Eskelinen, Kirsi: Magiasta lääketieteeseen - tiede ja usko 1500-1700 -luvun taiteessa. Helsinki: Sinebrychoffin taidemuseo, 2004. ISBN 951-53-2571-4.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ John Hudson (suom. Kimmo Pietiläinen): Suurin tiede - kemian historia, s. 55. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
