Georgius Agricola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georgius Agricola

Georgius Agricola (24. maaliskuuta, 149421. marraskuuta, 1555) oli saksalainen tiedemies, joka tunnetaan "mineralogian isänä". Hän syntyi Glauchaussa Saksin osavaltiossa nimellä Georg Pawer[1] mutta muutti opiskelujen myötä nimensä latinankieliseen muotoon (saks. Georg Pawer/(Bauer)) → (lat. Georgius Agricola). Hänen tärkein julkaisunsa on mineraalien louhimista ja käsittelyä käsittelevä merkkiteos De re metallica.

Agricola on yksi iatrokemian uranuurtajista. [2]

Häntä pidetään myös vismutin keksijänä. Sitä tosin oli aikaisemminkin löydetty, mutta sitä ei ollut osattu erottaa lyijystä.

Georgius Agricola kirjoitti myös ensimmäisen perusteellisen kuvauksen taikavarvun käytöstä.

De re metallica[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De re metallican kansilehti vuodelta 1556.

Agricolan merkittävin teos on De re metallica libri XII. Vaikka teos julkaistiin vasta 1556, se oli omistuskirjoituksen mukaan valmis jo 1550. De re metallica oli yksityiskohtainen ja järjestelmällinen tutkielma kaivostoiminnasta sekä metallurgiasta. Se oli kuvitettu havainnollisin puupiirroksin, jotka käsittelivät kaikkia tuolloin tunnettuja malmien ja metallien louhinta- sekä jalostustapoja. Agricola kuvaa kirjassa myös malmisuonien esiintymistä kallioperässä, kehittäen osaltaan aikansa tieteellistä geologista julkaisutoimintaa. Agricola kuvailee kirjassaan myös käytännön maanmittaustoimintaa ja kaivosvaltausoikeuksia yksityiskohtaisesti, sekä kulta- ja tinamalmisuonten pesemistä metallien keräämiseksi. Kirja onkin aikansa ensimmäinen täydellinen opas kaivostoimintaan.

Vuonna 1912 lontoolainen Mining Magazine julkaisi De re metallicasta englanninkielisen käännöksen. Sen oli tehnyt yhdysvaltalainen kaivosinsinööri Herbert Hoover, myöhempi Yhdysvaltain presidentti, yhdessä puolisonsa Lou Henry Hooverin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hudson John (suom. Pietiläinen Kimmo): Suurin tiede - kemian historia. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  • Foster William: Kemian tarina. WSOY, 1934.
  • Eskelinen, Kirsi: Magiasta lääketieteeseen - tiede ja usko 1500-1700 -luvun taiteessa. Helsinki: Sinebrychoffin taidemuseo, 2004. ISBN 951-53-2571-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agricola Forschungszentrum Chemnitz: "Wer ist Georgius Agricula?" [1]
  2. John Hudson (suom. Kimmo Pietiläinen): Suurin tiede - kemian historia, s. 55. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.