Georgian kansanäänestys itsenäisyydestä 1991

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansanäänestys Georgian itsenäistymisestä Neuvostoliitosta pidettiin Georgian tasavallassa[1] 31. maaliskuuta 1991.

Kansanäänestyksen järjestämisestä päätti Georgian korkein neuvosto, joka oli valittu ensimmäisissä neuvosto-Georgiassa pidetyissä vapaissa vaaleissa lokakuussa 1990. Sitä hallitsi itsenäisyyttä kannattanut ryhmittymä Pyöreä pöytä – Vapaa Georgia, jota johti neuvostokauden toisinajattelija Zviad Gamsakhurdia. Georgia oli pääosin boikotoinut koko Neuvostoliiton laajuista, valtion säilyttämistä koskenutta kansanäänestystä ja neuvotteluja uudesta liittosopimuksesta 17. maaliskuuta.[2] Georgiasta tuli neljäs neuvostotasavalta kolmen Baltian maan jälkeen (Liettua 9. helmikuuta 1991, Latvia ja Viro 3. maaliskuuta 1991), joka järjesti kansanäänestyksen itsenäistymisestä.[3]

Ainoa äänestyksessä kysytty kysymys oli: "Kannatatko Georgian itsenäisyyden palauttamista 26. maaliskuuta 1918 annetun Georgian itsenäistyysjulistuksen mukaisesti?" Virallisten tulosten mukaan lähes 99 prosenttia äänestäneistä kannatti ehdotusta, ja äänestysprosentti oli 90,5.[4][5] Etnisten riitojen vuoksi ei-georgialainen väestö Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa boikotoi suureksi osaksi äänestystä.[3][5]

Neljä päivää lopullisten tulosten julkistamisen jälkeen Georgian korkein neuvosto julisti yksimielisesti maan itsenäiseksi 9. huhtikuuta 1991. Samana päivänä oli kulunut kaksi vuotta siitä, kun neuvostoarmeija hyökkäsi rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan Tbilisissä.[6][7]

Yhdysvaltojen entinen presidentti Richard Nixon oli yksityisellä vierailulla maassa kansanäänestyksen aikaan, ja hän kävi muutamalla äänestyspaikalla Georgian pääkaupungissa Tbilisissä ennen lähtöään Moskovaan myöhemmin samana päivänä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaikka Georgia oli edelleen lain mukaan osa Neuvostoliittoa, Georgian SNT:n korkein neuvosto julisti maan Georgian tasavallaksi istunnossaan 14. marraskuuta 1990, jolloin sanat "sosialistinen" ja "neuvosto" pudotettiin sen nimestä. Peter N. Stearns, William Leonard Langer: The Encyclopedia of World History, s. 910. Houghton Mifflin Books, 2001. ISBN 0395652375.
  2. Äänestys oli käynnissä osissa Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa, joissa äänioikeutetut päättivät pysyä osana uudistettua Neuvostoliittoa. Imogen Bell: Eastern Europe, Russia and Central Asia, s. 171. Taylor & Francis, 2002. ISBN 1857431375.
  3. a b Cornell, Svante E.: Autonomy and Conflict: Ethnoterritoriality and Separatism in the South Caucasus – Case in Georgia Department of Peace and Conflict Research, Report No. 61. University of Uppsala.
  4. The Encyclopedia of World History, s. 910.
  5. a b Jonathan Wheatley: Georgia from National Awakening to Rose Revolution, s. 64. Ashgate Publishing, Ltd., 2005. ISBN 0754645037.
  6. Eastern Europe, Russia and Central Asia, s. 171.
  7. Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation, s. 326. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153.
  8. Soviet Georgians vote on independence 1. huhtikuuta 1991. The Boston Globe.