Genie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Genie aka Susan M. Wiley (s. 18. huhtikuuta 1957) on 4. marraskuuta 1970 Los Angelesin esikaupungista Arcadiasta löydetty eristyksessä kymmenen vuotta elänyt lapsi. Genie syntyi neljäntenä lapsena rikkinäiseen Clark Wileyn ja hänen vaimonsa Dorothy Irene Wileyn (o.s. Oglesby) perheeseen. Hänen äitinsä oli puolisokea ja isänsä, joka oli 20 vuotta äitiä vanhempi, kärsi mielenterveysongelmista, jotka johtuivat hänen äitinsä tapaturmaisesta kuolemasta.

20 kuukauden ikäisenä Genie alkoi oppia puhumaan. Lääkäri kertoi vanhemmille, että Genie on mahdollisesti älyllisesti jälkeenjäänyt. Isä ryhtyi ”suojelemaan” Genietä lukitsemalla hänet makuukammariin. Päivien ajat hän istui köytettynä vaipoissa, yöksi hänet laitettiin makuupussiin lukittuun komeroon ja suu tukittiin metalliesineellä. Joka kerta kun Genie päästi ääniä isä löi häntä. Isä esti myös äitiä ja sisaruksia puhumasta Genielle. Geniestä tulikin lähes täysin mykkä, eikä hän osannut kuin joitakin lyhyitä yksittäisiä sanoja ja toteamuksia.

Genie löydettiin 13-vuotiaana, kun hänen äitinsä lähti miehensä luota ja otti hänet mukaansa. He tulivat Temple Cityn sosiaalitoimistoon, missä sosiaalityöntekijä arveli Genien olevan autistinen 6-vuotias. Pian todellinen ikä kävi selväksi ja paikalle saapui poliisi. Genie vietiin lastensairaalaan ja vanhempia syytettiin lapsen kaltoinkohtelusta, vaikka äiti itsekin koki olevansa uhri. Isä tappoi itsensä pian Genien löytymisen jälkeen. Geniestä tuli tieteellisen kiinnostuksen kohde.

Kun Genie ensimmäisen kerran vapautettiin, hän liikkui eriskummallisella tavalla. Hän pysytteli aivan hiljaa. Häntä alettiin kouluttaa normaaliksi ja muutamassa kuukaudessa hän oppi puhumaan muutaman sanan lauseita sekä pukemaan vaatteet päälleen. Hänen kehityksensä edistyi ja psykologi James Kentistä tuli hänen kasvattivanhempansa. Vuoden kuluttua Genielle ilmaantui ihottumaa. Hänen opettajansa Jean Butlerin mukaan kyseessä oli vihurirokko, minkä johdosta hän vei Genien kotiinsa eristyksiin. Myöhemmin väite osoittautui virheelliseksi. On epäselvää, miksi Butler eristi hänet. On muun muassa epäilty, että hän tahtoi tulla kuuluisaksi. Pian Genie ryhtyi asumaan Butlerin kotona, missä hän alkoi kätkeä tavaroita. Sittemmin Butler yritti laillistaa asemansa Genien kasvattivanhempana, mutta hakemus hylättiin.

Tämän jälkeen Genie kasvoi terapeutti David Riglerin ohjauksessa ja Riglerin vaimo Marilynistä tuli hänen opettajansa. Hänelle muun muassa opetettiin raivonhallintaa. Tuona aikana Genie kykeni myös käymään pienimuotoisia keskusteluja ajasta, jolloin häntä kohdeltiin kaltoin. Kaikkiaan Genie oli Riglerin perheessä neljän vuoden ajan. Hän oppi tuona aikana kieltä ja hänelle opetettiin myös viittomakieltä. Hän myös oppi hymyilemään. Mikäli hän ei kyennyt ilmaisemaan itseään sanoin, hän saattoi pyrkiä kommunikoimaan piirtämällä kuvia.

Vaikka Genie oli kehittynyt huomattavasti, ei National Institute of Mental Health, joka hoitoa oli rahoittanut, ollut enää täysin vakuuttunut siitä, että Genien hoito oli tieteellisesti merkittävä. Vuonna 1974 rahoitus lopetettiin ja seuraavana vuonna Riglerit lopettivat Genien pitämisen kokonaan. Vuonna 1975 Genie palasi takaisin äitinsä hoivaan, joka oli vapautettu kaltoinkohtelusyytteistä. Muutaman kuukauden kuluttua äiti kuitenkin totesi, että Genien huolenpito oli liian vaivalloista. Genie joutui sittemmin kaikkiaan kuuteen eri kasvattikotiin, missä joissakin häntä kohdeltiin fyysisesti kaltoin ja Genie taantui. Nykyään Genie elää eteläisessä Kaliforniassa hoitopaikassaan. Aikuisena hän on ollut ainakin kuudessa kasvattikodissa. Genien äiti kuoli 2000-luvun alkupuolella. Hänen tapauksensa pohjalta on tehty elokuva Häkkilintu (Mockingbird Don't Sing) vuonna 2001.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]