Geneettinen sukututkimus

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Geenisukututkimus)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Geneettinen sukututkimus eli geneettinen genealogia tarkoittaa oman tai jonkun muun henkilön sukulaisten keskinäisten sukulaisuussuhteiden ja suvun vaiheiden tutkimista hyödyntämällä DNA-testejä yhdessä perinteisen sukututkimuksen ja historiallisten lähteiden kanssa.[1] DNA-jaksoja vertailemalla voidaan arvioida mm. yksilöiden sukulaisuussuhteita ja viimeisimmän yhteisen esivanhemman elinajankohtaa. Ihmisryhmien välisten geenivertailujen kautta voidaan selvittää kansojen välisiä sukulaisuussuhteita, alkuperää ja muuttoliikkeitä pitkien aikojen takaa. Autosomaalisen DNA:n tutkimisella voidaan yrittää määrittää yksilön etnistä taustaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneettinen sukututkimus on nykyaikainen tutkimuksen ala, joka sai alkunsa ihmisen genomin eli perimän sevittämisen myötä. 2000-luvun alkupuolelta alkaen kuluttajat ovat voineet teettää DNA-tutkimuksen itsestään lähettämällä näytteensä tutkittavaksi palveluntarjoajalle ja vertaamalla sitten omia testituloksiaan muiden testattujen tuloksiin. Näyte otetaan kaapimalla limakalvon ainesta tikulla posken sisäpinnasta.[2][3]

Vuonna 2000 aloittaneen yhdysvaltalaisen Family Tree DNAn geenitesti on maailman suosituin: sen on tehnyt vuoden 2014 elokuuhun mennessä 670 000 henkilöä.[4][3]

Tutkimuksen tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät geneettisen sukututkimuksen testit ovat Y-kromosomista tehtävä Y-DNA-testi eli isälinjan tutkimus, mtDNA-testi eli äitilinjan tutkimus, sekä autosomaalisen DNA:n tutkimus. DNA-testillä voidaan selvittää muun muassa:[5]

  • kahden yksilön keskinäistä sukulaisuutta
  • saman sukunimen kantajien keskinäistä sukulaisuutta
  • yksilön isä- tai äitilinjaa
  • yksilön biomaantieteellistä ja etnistä taustaa
  • kansojen muuttoliikkeitä ja geneettistä historiaa.

Y-DNA:n tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Y-DNA-testissä tutkitaan henkilön isälinjaa hänen Y-kromosominsa perusteella. Y-kromosomin DNA periytyy isältä pojalle lähes muuttumattomana, joten miehet, joilla on lähes identtinen Y-DNA, on yhteinen isälinjainen esi-isä.[6] Miehet jaetaan Y-kromosomin SNPien perusteella luokiteltuihin haploryhmiin ja STRien perusteella luokiteltuihin haplotyyppeihin.[7] Jokaisella haploryhmällä ja haplotyypillä on yksi yhteinen kantaisä, josta kaikki ryhmän jäsenet polveutuvat suoraan isälinjan kautta. Y-kromosomeissa tapahtuneiden mutaatioita vertailemalla voidaan mahdollisesti päätellä sukulinjojen erkaantumisen ajankohtia ja ajallisia järjestyksiä.

mtDNA:n tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havainnollistava kuva mtDNA:n periytymisestä ja yleistymisestä äitilinjassa. Ylimmän rivin mustalla värillä merkitty nainen on kaikkien alimman rivin naisten kantaäiti.

mtDNA-testissä tutkitaan äitilinjaa mitokondrion DNA:n kautta. Mitokondrion DNA periytyy äidiltä lähes muuttumattomana kaikille jälkeläisille, niin pojille kuin tyttärillekin.[8] mtDNA-testi ei anna yhtä tarkkoja tuloksia kuin Y-DNA-testi, sillä mutaatioita tapahtuu siinä suhteellisen harvoin.[9]

Autosomaalisen DNA:n tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autosomaalisen DNA:n testiä käytetään sukulaisuuksien selvittämiseen sekä isän että äidin sukujen eri sukuhaaroista. Autosomaalisen DNA:n tutkiminen antaa tasapuolisemman ja täydellisemmän kuvan perimästä kuin pelkkä äiti- tai isälinjatutkimus.[10] Testillä saa myös tietää perimänsä etnistä taustaa. Jotkin testit ilmoittavat tutkittavan etnisyyksien osuudet geeniperimästä jopa prosentin tarkkuudella, mutta näin tarkka tulos on harvoin täysin luotettava.[11]

Kansojen muuttoliikkeet ja sukulaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DNA-tutkimukset ovat tarkentaneet tietoa ihmiskunnan muuttoliikkeistä ja selvittäneet kansojen alkuperästä paljon yksityiskohtia, jotka aikaisemmin olivat hämärän peitossa. Haploryhmien yleisyydet eri puolilla maapalloa kertovat siitä, mitä kautta kansat ovat niille sijoilleen saapuneet ja mistä väestöistä ne polveutuvat. Muun muassa maltalaisten, intiaanien, afroamerikkalaisten, sanien, aškenasijuutalaisten ja Etiopian juutalaisten alkuperästä on saatu uutta tietoa geenitutkimuksilla.[5]

Vuonna 2005 käynnistyi National Geographic Societyn Genographic Project, jonka tavoitteena on maailman kansojen migraatiohistorian kartoittaminen satojen tuhansien DNA-näytteiden tutkimuksen kautta.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ISOGG Genetics Glossary Viitattu 27.2.2015
  2. DNA-testit avuksi sukututkimukseen 6.9.2007. Yle Priima. Viitattu 1.3.2015.
  3. a b Geenitestit yleistyvät vauhdilla – "Vetää maton rasismin alta" 17.8.2014. Länsiväylä. Viitattu 1.3.2015.
  4. Guido Deboeck, "Genetic Genealogy Becomes Mainstream", BellaOnline
  5. a b Entine, Jon: Abraham's Children, s. 363–371. Grand Central Publishing, 2007.
  6. Y-Chromosome DNA Smgf.org. Viitattu 26.2.2015.
  7. Y-Chromosome Haplogroups Smgf.org. Viitattu 26.2.2015.
  8. Mitochondrial DNA Smgf.org. Viitattu 26.2.2015.
  9. Mitochondrial DNA : Mutations and Results Smgf.org. Viitattu 26.2.2015.
  10. Kimberly Powell: Autosomal DNA Testing for Genealogy About.com. Viitattu 26.2.2015.
  11. Frudakis, T. The Legitimacy of Genetic Ancestry Tests. Science: Vol 319, 22 February 2008
  12. "The Genographic Project: A Landmark Study of the Human Journey", National Geographic

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]