GLONASS

Wikipedia

GLONASS (Uragan) satelliitti

GLONASS (ven. ГЛОНАСС; ГЛОбальная НАвигационная Спутниковая Система, GLONASS; GLObalnaja NAvigatsionnaja Sputnikovaja Sistema) on Neuvostoliiton/Venäjän sotilaskäyttöön kehittämä satelliittipaikannusjärjestelmä. GLONASS on toimintaperiaatteeltaan GPS:n kaltainen.

[muokkaa] Tausta

Ensimmäinen Glonass-satelliitti laukaistiin avaruuteen 12. lokakuuta 1982. Järjestelmä otettiin käyttöön 24. syyskuuta 1993.

Jokaisella satelliitilla on oma radiotaajuus, eikä signaalia ole salattu mitenkään, eikä siihen ole myöskään lisätty keinotekoisia virheitä. Satelliittien toiminta-ajat ovat huomattavasti GPS-satelliitteja lyhyempiä. Ensimmäisten satelliittien suunniteltu toiminta-aika oli vain yksi vuosi. Nykyiset satelliitit toimivat 5 vuotta.

GLONASS-satelliitit (vanhemmat tunnetaan myös nimellä Uragan) on suunniteltu ja rakennettu Zeleznogorskissa sijaitsevassa organisaatiossa.

[muokkaa] Järjestelmän kuvaus

21 GLONASS-satelliittia ja kolme varasatelliittia käyttävät kolmea kiertorataa 120 asteen välein. Ratojen korkeus on keskimäärin 19 100 kilometriä. Satelliittien inklinaatiokulma on 64,8 astetta ja kiertoaika 11 tuntia 15 minuuttia. Joka puolella maailmaa näkyvissä on aina vähintään viisi GLONASS-satelliittia.

GLONASSin signaali toimii taajuuksilla

L1 1602,000 MHz + n*0,5625 , missä "n" tarkoittaa taajuuden kanavanumerointia: [(-7) - 12], teoriassa, käytännössä [0-12], mistä 0 -kanava on käytössä vain teknisiin tarkoituksiin.

L2 1246,000 MHz + n*0,4375 , missä "n" tarkoittaa taajuuden kanavanumerointia.

Jokaisella satelliitilla, joka lähettää signaalia käyttäjän vastaanottimeen on eri (toisin kuin GPS-järjestelmän tapauksessa) lähetystaajuus. Vastakkaisella puolella olevilla satelliiteilla voi olla sama taajuus, mutta ne eivät lähetä samanaikaisesti samaan vastaanottimeen. Viime vuosina GLONASS-järjestelmän ylläpitäjät ovat tällä tavalla systemaattisesti pienentäneet järjestelmän käyttämää kokonaistaajuuskaistaleveyttä, lähinnä radioastronomien toivomuksesta.

Vastaanotin saa samanaikaisesti signaalin vähintään neljältä satelliitilta, mikä riittää kolmiulotteisen paikan ja vastaanottimen kellon käynnin määrittämiseen.

GLONASSin ohjausasemat sijaitsevat Moskovassa, Pietarissa, Ternopolissa, Jeniseiskissä ja Komsomolsk-na-Amurissa.

GPS-GLONASS yhdistelmävastaanottimia on saatavissa.

[muokkaa] Kehitystä 2000-luvulla

Andrei Kozlov, Rešetnevin tutkimus- ja valmistuskeskuksen, joka rakentaa Glonass-satelliitit Knasnojarskissa Siperiassa, johtaja on 2000-luvun alussa kertonut Venäjällä olevan 13 toimivaa Glonass-satelliittia taivaalla.

Tammikuussa 2007 Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov ilmoitti poistavansa kaikki Glonassin tarkkuusrajoitukset ja ilmaisi Venäjän kiinnostuksen järjestelmän kaupalliseen käyttöön. Paikannustarkkuus oli aiemmin rajattu 30 metriin.

Vuonna 2006 laukaistut Glonass-satelliitit on suunniteltu kestämään seitsemän vuotta. Vuoden 2007 alussa järjestelmään kuuluu 19+4 satelliittia, joista ainakin 12 on toiminnassa ja 4 odottaa käyttöönottoa. Vuoden 2007 lopussa 18 satelliitilla paikannus voidaan tehdä kattavasti kaikkialla Venäjällä. 24 satelliitilla globaalisti, jonka arvioidaan tapahtuvan vuoteen 2009 mennessä.

Venäjä operoi nyt kahta Glonass-sukupolvea. Seuraavan sukupolven Glonass-K-satelliittien testien pitäisi tapahtua vuonna 2007. Glonass-KM-versio on suunniteltavana. Niiden suunniteltu käyttöikä ylitää 12 vuotta.