Serlachius-museo Gösta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Gösta Serlachiuksen taidemuseo
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gösta Serlachiuksen taidemuseo Joenniemen kartanossa.

Serlachius-museo Gösta on Mänttä-Vilppulassa toimiva Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä taidemuseo.[1] Museo avattiin vuonna 1945, mutta taidekoelma oli perustettu jo vuonna 1933.[2]

Museo avattiin yleisölle vuonna 1945, jolloin se oli Suomen seitsemäs taidemuseo, neljäs itsenäisyyden aikana perustetuista. Gösta Serlachius oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin, ja hänen leskensä halusi asettaa kokoelman näytteille Joenniemen kartanoon.[3][2] Museon kävijämäärät vaihtelevat 11 000 ja 30 000 välillä. Kokoelmia on kartutettu myös viime vuosina.[3]

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärakennus Gösta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema päärakennus Gösta valmistui vuonna 1935 Göstan ja hänen puolisonsa Ruth Serlachiusksen edustuskodiksi Melasjärven rantaan. Rakennus edustaa ulkoisesti klassismia, jossa on vaikutteita englantilaisesta kartanoarkkitehtuurista. Sisätilat ovat 1930-luvun puhdaslinjaista funktionalismia. Talo ehti olla pariskunnan asuinkäytössä seitsemän vuotta ennen Gösta Serlachiuksen kuolemaa vuonna 1942. Gösta Serlachiuksen taidemuseo aloitti toimintansa kartanon alasaleissa vuonna 1945 seitsemäntenä taidemuseona Suomessa.

Vuonna 1972 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti rakennuksen ja sitä ympäröivän puiston Serlachiuksen suvulta. Serlachiuksen poika Ralph Erik Serlachius ja Gustaf Serlachius kehittivät siihen asti hiljaisen paikallisen museon toimintaa 1970-luvulta alkaen.

1980-luvulla toimintaa kehitettiin entisestään. Vuosina 1983–1984 ja 1987 rakennus entistettiin kokonaisuudessaan taidemuseokäyttöön. Museo alkoi esitellä laajoja näyttelyitä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan, Hannes Autereen ja Albert Edelfeltin tuotannosta.

Museo sai kokopäiväisen intendentin. Museo alkoi myös järjestää suuria näyttelyitä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin ja Lennart Segerstrålen tuotannosta.[3] Segerstråle on muun muassa tehnyt kartanon kirjaston kattomaalaukset.

Vuonna 2009 museon nimeksi tuli taidesäätiön perustajan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen mukaan Gösta.

Göstan paviljonki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus

Vuonna 2014 museoon avautui 4 700 neliön laajennusosa Göstan paviljonki, joka viisinkertaisti museon nykyiset näyttelytilat. Göstan paviljongin suunnittelija valikoitui yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun kautta. Kilpailuun saapui kaikkiaan 579 ehdotusta ympäri maailmaa. Voittajaksi ja toteutettavaksi ehdotukseksi julkistettiin kesäkuussa 2011 espanjalaisen MX_SI architectural studion suunnittelma puurakennus. Voittaneen suunnitelman nimi on Parallels, ja sen tekivät toimistossa slovenialaislähtöinen arkkitehti Boris Bežan sekä meksikolaissyntyiset arkkitehdit Héctor Mendoza ja Mara Partida.[4]

Rakennuksen taideteosten varaston happipitoisuus lasketaan paloturvallisuuden vuoksi hyvin alhaiseksi.[5]

Rakennussuunnitelma palkittiin Espanjassa uudella Spanish International Architecture Prize -palkinnolla.[6][7]

Puurakenteisen Göstan paviljongin kokonaisala on noin 5 700 neliömetriä. Rakennus on 135 metriä pitkä, ja katto on korkeimmillaan 17 metriä.[8]

Toiminta

Museo avautuu 14.6.2014. Avajaisissa esitetään Eija-Liisa Ahtilan uusi teos Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1,[9] joka jää museoon.[10] Lisäksi Riiko Sakkinen avaa paviljonkiin kuvitteellisen taiteesta vapaan taidemuseonsa MuNA-museon,[9] joka kritisoi kaupallisuutta[11].

Sen kokoelmat keskittyvät nykytaiteeseen, ja avausnäyttelynä ensimmäisen kesän ajan on pop-taiteen klassikoita otsikollaSuperPop!. Näyttelyt vaihtuvat tiheään tahtiin[8] Näyttelyiden on suunniteltu olevan teemallisia, ja museo pyrkii yhteistyöhön taiteilijoiden kautta, jota varten museoon tulee residenssi.[11]

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gösta-museon vanhan puolen kokoelma esittelee Gösta Serlachiuksen säätiön taidekokoelmaa, joka on Pohjoismaiden merkittävimpiä yksityisiä kokoelmia, ja on eurooppalaisessakin mittakaavassa tärkeä.

Kokoelma käsittää pääasiassa kotimaisia teoksia 1700-luvun lopulta 1950-luvulle sekä vanhaa eurooppalaista maalaustaidetta 1400-luvulta 1800-luvulle. Arvokkain osa muodostuu kotimaisen taiteen kultakauden ajan merkkiteoksista, taiteilijaniminä muun muassa Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, Magnus Enckell, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Emil Wikström ja Ville Vallgren. Kokoelmaan kuuluu muun muassa lähes sata Akseli Gallen-Kallelan maalausta. Kokoelmiin kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin tunnettu maalaus Porilaisten marssi ja Gallen-Kallelan Symposion.

Taidesäätiön kokoelmaa täydennetään edelleen. Viime aikojen merkittävimpiin hankintoihin lukeutuu Akseli Gallen-Kallelan varhaistuotantoon kuuluva maalaus Talonpoikaiselämää (1887), jonka taiteilija on maalannut oleskellessaan Ekolan torpassa Keuruulla.

Omista kokoelmista koostuvien näyttelyiden ohella Gösta-museossa on vaihtuvia teemanäyttelyitä, ja vanhan taiteen kanssa vuoropuhelua käyvät myös nykytaiteilijoiden teokset.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simpanen, Marjo-Riitta: Aito vai väärennös? Väärennettyä ja aitoa taidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Serlachius-museot, 2012.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Serlachiuksen taidemuseo”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  2. a b Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Viitattu 12.9.2010
  3. a b c GöstaViitattu 11.9.2010
  4. Serlachius-museon suunnittelukilpailun voitto Espanjaan. Yle.
  5. Yle Uutiset 4.10.2013, viitattu 5.12.2013
  6. Eveliina Niskanen, Taidemuseo Göstan laajennusosa voitti merkittävän arkkitehtuuripalkinnon, Ylen uutiset 5.12.2013, viitattu 5.12.2013
  7. Cscae.com
  8. a b Mari Vesanummi, Kiasman kovin kilpailija avaa ovensa Mäntässä. Yle uutiset 13.6.2014
  9. a b Jonni Aromaa: Näkökulma: Miksi puhumme vain Guggenheim Helsingistä? Yle.fi 13.6.2014
  10. Tiina Kokko, Göstan paviljonki hyppää nykytaiteeseen, Yle.fi 12.3.2014
  11. a b Kaisa Viljanen Gösta museo esittelee fiktiivisen museon... Helsingin Sanomat 13.6.2014 B 2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]