Gödik Fincke
| Gödik Fincke | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1546 Porkkalan kartano, Lammi |
| Kuollut | 1617 (n. 70–71 vuotta) Sunniemen kartano, Ulvila |
| Ammatti | käskynhaltija |
| Sotilashenkilö | |
| Taistelut ja sodat | Nuijasota |
.jpg)
Gödik Gustafinpoika Fincke (n. 1546 Lammi – 1617 Ulvila) oli suomalainen aatelinen ja Savonlinnan linnaläänin käskynhaltija. Fincke vietti suuren osan lapsuuttaan Olavinlinnassa, jonka päällikkönä hänen isänsä Gustaf Fincke toimi 1547–1563. Fincke haavoittui vuonna 1573 Koluveren linnan luona Läänemaalla käydyssä taistelussa, jonka jälkeen hän joutui jättämään asepalveluksen ja siirtymään hallintotehtäviin.
Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1580–1581 Fincke oli Suomessa hallintotehtävissä huolehtien sotaväen muonittamisesta. Vuonna 1582 hänet nimitettiin Savonlinnan läänin käskynhaltijaksi. Savolaisten ja Käkisalmen läänin ortodoksien rajakiistat eivät laantuneet aselepojen aikana, vaan Fincke joutui 1595 tarkistamaan rajan kulkua yhdessä kolmen muun hallintomiehen kanssa. Tämäkään ei saanut rajariitoja tyystin loppumaan.
Fincke oli kotonaan Lammin Porkkalan kartanossa 1596, kun pohjalaiset aloittivat nuijasodan. Hän kiirehti Savonlinnaan ja joutui toteamaan, kuinka Savossakin innostuttiin nuijamiesten asiasta. Fincke ei vähäisine sotaväkineen pystynyt taltuttamaan kapinoivia savolaisia, vaan pyysi apua Viipurista ja Käkisalmesta. Paikalle saapunut Pietari Paavalinpoika Juustenin johtama apujoukko kukisti kapinalliset ja hoiti teloitukset. Fincke käytti itse voimakeinoja mieluummin mielipiteenmuokkausta ja vannotutti uskollisuudenvaloja Sigismundille.
Sigismundin ja Kaarlen valtataistelussa Fincke toimi varovaisesti. Kaarle-herttuan voitettua Stångebron taistelun vuonna 1598, valtataistelun tulos alkoi näyttää selvältä. Savonlinna oli Sigismundia kannattaneiden kuningasmielisten viimeinen linnake, jonne Gödikin veli Sten Finckekin pakeni. Kaarlen tultua joukkoineen Suomeen vuonna 1599 Gödik luovutti Savonlinnan taisteluitta herttualle ja menetti virkansa. Sten Fincke puolestaan mestattiin Turun verilöylyssä. Kaarle antoi kuitenkin Finckelle hallintotehtäviä jo 1601 ja vuotta myöhemmin hän antoi kuninkaalle uskollisuudenvakuutuksen.
Viimeiset elinvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fincken uran loppuvaiheesta ei ole säilynyt paljoakaan tietoja, mutta vuonna 1612 hänen mainitaan olleen iäkäs ja halvaantunut. Fincke eli viimeiset vuotensa Ulvilassa sijainneessa Sunniemen kartanossa. Hänet on haudattu yhdessä puolisonsa Elisabeth Boijen kanssa Ulvilan kirkkoon. Pariskunnan hautapaadet ovat nähtävillä kirkon asehuoneessa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- Suomen kansallisbiografia.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
