Fysiikka ja tao

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fysiikka ja Tao
The Tao of Physics
Alkuperäisteos
Kirjailija Fritjof Capra
Kieli englanti
Kustantaja Shambhala Publications
Julkaistu 1975
ISBN 0-00-634102-0
Suomennos
Suomentaja Mikko Kilpi
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1983
ISBN 951-0-11581-9
Sarja: Uuden ajan ihminen
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Fysiikka ja tao: tutkimus nykyajan fysiikan ja itämaisen mystiikan yhteneväisyyksistä on fyysikko Fritjof Capran kirjoittama ja Shambhala Publicationsin (Berkeley, California) vuonna 1975 julkaisema kirja. Kirja oli myyntilistojen kärjessä Yhdysvalloissa ja se on julkaistu 23 kielelle 43 painoksena. Neljäs painos julkaistiin englanniksi vuonna 2000.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava yhteenveto kirjasta Fysiikka ja tao havainnollistaa Capran motivaatiota kirjansa kirjoittamiseksi.

»Tiede ei tarvitse mystiikkaa, eikä mystiikka tarvitse tiedettä, mutta ihminen tarvitsee molempia.»

Ensimmäisen painoksen esipuheen mukaan Capra käy kamppailua teoreettisen fysiikan ja itämaisen mystiikan yhteen­sopivuudesta. Capra sai aluksi apua omalle polulleen niin kutsutuilta psykedeeleiltä. Ensimmäinen psykedeelinen kokemuksensa oli "niin vaikuttava, että puhkesin kyyneleisiin, samanaikaisesti, kuten Castaneda, vuodatin ajatukseni paperille". (p. 12, 4th ed.)

Myöhemmin Capra käsi keskustelun ideoistaan Werner Heisenbergin kanssa 1972, kuten hän mainitsee seuraavassa haastatteluotteessa:

»Kävin useita keskusteluja Heisenbergin kanssa. Silloin asuin Englannissa [noin 1972] ja vierailin useaan otteeseen Münchenissä ja näytin hänelle koko käsikirjoituksen kappale kappaleelta. Hän oli hyvin kiinnostunut ja avoin, ja hän kertoi minulle jotain joka ei tullut julkiseen tietoon, koska hän ei ikinä julkaissut kertomaansa. Hän sanoi olleensa tietoinen näistä yhteneväisyyksistä. Kvanttiteorian parissa työskennellessään hän luennoi Intiassa Tagoren vieraana. Hän keskusteli Tagoren kanssa paljon Intian filosofiasta. Heisenberg kertoi minulle, että nämä keskustelut auttoivat häntä suuresti työssään fysiikan parissa. Ne osoittivat hänelle, että kvanttifysiikan uudet ideat eivät olleetkaan niin hulluja. Oikeastaan hän ymmärsi kokonaisen kulttuurin olevan perustunut samanlaisille ideoille. Heisenberg sanoi tästä olleen suuri apu. Niels Bohr koki samanlaisen kokemuksen mentyään Kiinaan. – Fritjof Capra, Renee Weberin haastattelu kirjassa The Holographic Paradigm (sivut 217–218)»

Näiden vaikutteiden johdosta Bohr otti Yin-yang-symbolin osaksi perheensä vaakunaa, kun hänet lyötiin ritariksi vuonna 1947.

Fysiikka ja tao -kirjan jälkeen Capra kirjoitti samaa aihepiiriä koskettavia kirjoja kuten The Hidden Connection, The Turning Point ja The Web of Life , joissa Capra laajensi argumenttia, kuinka Itämainen mystiikka ja nykypäivän tieteelliset löydökset ovat yhteydessä toisiinsa ja kuinka itämainen mystiikka saattaa myös omata vastaukset eräisiin nykypäivän suurimpiin tieteellisiin haasteisiin.

Kirjaa edelsi R. G. H. Siun essee The Tao of Science: an Essay on Western Knowledge and Eastern Wisdom, jonka MIT Press julkaisi ensin vuonna 1957 ja myöhemmin 1964.[1]

Painokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ken Wilber (toim.): The Holographic Paradigm and Other Paradoxes. Boulder, Colorado: Shambala, 1982. ISBN 0-394-71237-4.
  • Peter Woit: Not Even Wrong – the Failure of String Theory and the Search for Unity in Physical Law. Basic Books, 2006. ISBN 0-465-09275-6.
  • R. G. H. Siu: The Tao of Science: an Essay on Western Knowledge and Eastern Wisdom. Cambridge, Massachusetts: MIT Press, 1957. ISBN 262-69004-7, ISBN 978-0-262-69004-1 / Library of Congress Catalogue Card Number: 57-13460.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Tao of Science MIT Press. Viitattu 14.12.2014.