Friedrich Wilhelm Krüger

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friedrich Wilhelm Krüger
Henkilötiedot
Syntynyt27. huhtikuuta 1894
Saksan keisarikunta Strassburg, Elsass, Saksa
Kuollut9. toukokuuta 1945 (51 vuotta)
Steiermark
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Saksan keisarikunta
Saksa Weimarin tasavalta
Saksa Natsi-Saksa
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo SS-Obergruppenführer
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi

Friedrich Wilhelm Krüger (27. helmikuuta 1894 Strassburg10. toukokuuta 1945 Eggelsberg, Ylä-Itävalta) oli saksalainen natsivirkailija sekä korkea-arvoinen SA:n ja SS:n jäsen.

Krüger syntyi sotilasperheeseen Strassburgissa Elsassissa Saksassa (nykyisin Strasbourg Ranskassa). Hän sai peruskouluopetusta, mutta erosi ennen päättötutkintoa ja meni kadettina sotilaskouluihin Karlsruhessa ja Gross-Lichterfeldessa. Tammikuussa 1914 Krüger sai nimityksen aliluutnantiksi Saksan armeijaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän haavoittui kolme kertaa ja sai ensimmäisen ja toisen luokan rautaristit.

Sodan jälkeen Krüger palveli ensiksi laivastoprikaatissa. Elokuussa 1919 hänestä tuli Freikorpsin jäsen Lützowissa, mistä hän lähti uudestaan 1920. Hän palasi siviilielämään, työskenteli virkailijana kirjakauppa- ja kustannusalalla Berliinissä vuoteen 1923, ja ryhtyi jätealan yrityksen johtajaksi 1924. Hän pysyi tässä tehtävässä vuoteen 1928, jolloin ryhtyi itsenäiseksi liikemieheksi. Krüger meni naimisiin 1922. Hänellä oli vaimonsa kanssa kaksi omaa ja kolme ottolasta.

Ollessaan jätehuoltoyhtiössä hän luultavasti tapasi Kurt Daluegen, joka oli yhtiössä insinöörinä. Daluegesta tuli myöhemmin Berliinin SS-komentaja ja järjestyspoliisin päällikkö. Miehistä tuli nopeasti ystäviä. Marraskuussa 1929 Krüger liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen 171199. Helmikuussa 1931 hän liittyi SS:ään, jonka kuitenkin jätti huhtikuussa siirtyäkseen SA:han. Daluegen avulla Krüger yleni nopeasti SA:n arvoasteikossa. Hänet ylennettiin SA-Gruppenführeriksi (kenraalimajuri) 1932 ja hänestä tuli Ernst Röhmin esikunnan jäsen.

Kesäkuussa 1933 Krüger ylennettiin SA-Obergruppenführeriksi (kenraaliluutnantti) ja sai vastuulleen SA:n koulutuksen. Hän teki läheistä yhteistyötä Reichswehrin kanssa ja käytti vaikutusvaltaansa SA:n parhaiden alokkaiden (arviolta noin 250 000) kouluttamiseksi upseereiksi. Krügeria ei otettu kiinni pitkien puukkojen yönä, jolloin Röhm ja monia muita korkea-arvoisia SA:n johtajia murhattiin. On arveltu, että hänen vaihtonsa SS:stä SA:han tapahtui ainoastaan käytännön syistä. Pitkien puukkojen yön jälkeen Krüger jäi kuitenkin tilapäisesti ilman työtä kunnes liittyi uudestaan SS:ään, säilyttäen Obergruppenführerin arvonsa myös siellä.

Vuonna 1935 Krüger nimitettiin SS-Oberabschnittsführeriksi; SS:n johto ja Adolf Hitler keskustelivat hänen urastaan, ja 21. helmikuuta 1936 hänet nimitettiin rajavartijayksiköiden tarkastajaksi ja Hitlerin edustajaksi erilaisiin muodollisiin ja epämuodollisiin kansallissosialistisen puolueen tapahtumiin. Natsimielisyytensä samoin kuin sotilaallisten, poliisi- ja hallinnollisten kykyjensä ansiosta Krügerin ura eteni ripeasti. Lokakuussa 1939 Heinrich Himmler nimitti hänet Kenraalikuvernementin SS- ja poliisiylijohtajaksi (Höheren SS- und Polizeiführer, HSSPF Ost). Himmlerin ja Hans Frankin välisen kilpailun johdosta hän menetti asemansa marraskuussa 1943; hänen tilalleen tuli Wilhelm Koppe. Puoli vuotta myöhemmin kirjoittamassaan kirjeessä hän sanoo menettäneensä uransa ja kunniansa neljän vuoden taistelussa Kenraalikuvernementissä.

Tämän jälkeen hän palveli partisaanienvastaisessa taistelussa Jugoslaviassa, sitten 6. SS-vuoristodivisioona Nordin komentajana Suomessa, sitten V SS-vuoristoarmeijakunnan komentavana kenraalina ja helmikuusta 1945 lähtien Saksan kaakkoisella sotanäyttämöllä.

Sodan päätyttyä Krüger teki itsemurhan yhdysvaltalaisten sotavankeudessa.