Friedrich Hasenöhrl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friedrich Hasenöhrl
Henkilötiedot
Syntynyt30. marraskuuta 1874
Wien, Itävalta
Kuollut7. lokakuuta 1915
Etelä-Tiroli, Italia
Kansalaisuus Itävalta Itävaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Wienin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Franz Exner
Instituutti Wienin yliopisto
Oppilaat Karl Herzfeld
Erwin Schrödinger Nobel-palkinto
Tutkimusalue Fysiikka

Friedrich Hasenöhrl (30. marraskuuta 18747. lokakuuta 1915) oli itävaltalainen fyysikko. Hänet tunnetaan erityisesti energian ja massan yhdistävästä E=mc² kaavasta, jonka hän johti ensimmäisenä. Hasenhörl teki kuitenkin laskuvirheen ja sai tulokseksi m=(4/3)E/c².

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friedrich Hasenöhrl syntyi Wienissä vuonna 1874. Hänen isänsä oli ammatiltaan asianajaja ja hänen äitinsä kuului ylimystöperheeseen. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli Ludwig Boltzmannin ja Joseph Stefanin oppilaana luonnontieteitä ja matematiikkaa Wienin yliopistossa. Hän työskenteli vuosina 1898 ja 1899 Hendrik Lorentzin kylmälaboratoriossa Leidenissä.[1]

Hasenöhrlistä tuli vuonna 1907 Boltzmannin seuraaja Wienin yliopiston teoreettisen fysiikan laitoksen johdossa. Hasenhörlillä oli joukko maineikkaita oppilaita opetettavana ja erityisesti hän vaikutti Erwin Schrödingeriin, josta tuli Nobel-palkittu.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914, Hasenöhrl ilmoittautui vapaaehtoisena Itävalta-Unkarin armeijaan. Hasenöhrl oli sotilasarvoltaan yliluutnantti (Oberleutnant) ja soti italialaisia vastaan Etelä-Tirolissa.[2] Hasenöhrl haavoittui taistelussa ja toivuttuaan hän palasi rintamalle, jossa hän kuitenkin kuoli kranaatin räjähdykseen. Hasenöhrl oli kuollessaan 40-vuotias.

E = mc²[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasenöhrl julkaisi vuosina 1904 ja 1905 kaksi artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa Hasenöhrl yhdisti massan ja energian inertian avulla. Hän tuli lopputulokseen, että massan ja energian välillä pätee kaava m=(8/3)E/c².[3] Hasenöhrlin artikkelin nimi, jossa hän esittelee kaavan on suomennettuna Liikkuvien kappaleiden säteilystä, kun taas Albert Einsteinin artikkeli, jossa hän esittelee nykymuodossa tunnetun kaavan on Liikkuvien kappaleiden sähködynamiikasta.

Toisessa artikkelissa Hasenöhrl teki laskelmat uudelleen ja sai lopputulokseksi m=(4/3)E/c². Ebenezer Cunningham osoitti vuonna 1914 Hasenöhrlin tehneen laskelmissaan pienen mutta ratkaisevan virheen. Jos Hasenöhrl ei olisi tehnyt tätä virhettä, olisi hän saanut energian kertoimeksi 1 eli kaava olisi ollut muotoa m=E/c².

Phillip Lenard vaati kaiken kunnian kuuluisasta kaavasta Hasenöhrille koska hän oli arjalainen, ja silloin kaava olisi arjalaisten löytämä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]