Fridrih Tsander

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fridrih Tsander

Fridrih Arturovitš Tsander (ven. Фридрих Артурович Цандер, latv. Frīdrihs Canders, saks. Friedrich Zander, 23. elokuuta 188728. maaliskuuta 1933) oli koko maailman ja Neuvostoliiton rakettitekniikan pioneereja. Hän rakensi Neuvostoliiton ensimmäisen nestemäistä ajoainetta käyttävän raketin ja kehitti avaruustekniikan matemaattista teoriaa.

Tsander syntyi Riiassa baltiansaksalaiseen perheen lapseksi. Hänen isänsä Artur Konstantinovitš oli lääkäri. Fridrih opiskeli insinööriksi. Hän innostui tuolloin Konstantin Tsiolkovskin teorioista. Hän kiinnostui eniten Marsin tutkimuksesta. Hänellä oli tapa tokaista itselleen ”Kohti Marsia”, mutta hän myös teki ratalaskelmat, miten Marsiin voi lentää. Hän julkaisi ensimmäisen tutkimuksensa vuonna 1908, jossa hän pohti planeettojenvälistä miehitettyä lentoa.

Vuonna 1924 hän oli hyvin aktiivinen: hän perusti Juri Kondratjukin ja Tsiolkovskin kanssa Planeettainvälisen matkustamisen tutkimusseuran. He kuvasivat julkaisuissaan muun muassa avaruuskapselin paluuta ilmakehään ja aluksen aerodynaamista jarrutusta (aerobraking). Hän haki patenttia avaruuslentokoneelle. Hän myös luennoi Moskovan ilmailuinstituutissa Mars-lennosta. Perusteluja oli kaksi: Marsilla on ilmakehä ja Mars on punainen planeetta. Hän ideoi myös avaruusaluksen aurinkopurjeen.

Vuonna 1930 Neuvostoliiton asevoimat alkoi rahoittaa kahta kilpailevaa nesterakettitiimiä – toista johti Tsander ja toista Valentin Gluško.

Vuonna 1931 Tsander perusti Moskovaan GIRD-ryhmän (Reaktiomoottoreiden kehitysryhmä, Группа изучения реактивного движения (ГИРД)). Sen GIRD-X-moottori lensi 25. marraskuuta 1933. Tsander kuitenkin kuoli jo tuon vuoden maaliskuussa tuberkuloosiin Kislovodskissa.

Kuun Tsander-kraatteri kantaa hänen nimeään. Latvian tiedeakatemialla on fysiikan ja matematiikan palkinto, joka on nimetty hänen mukaansa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Фридрих Артурович Цандер, Из научного наследия, 1967, Nauka, Moskova. Käännetty NASAn toimesta englanniksi vuonna 1969 (Fridrikh Arturovich Tsander, From a scientific heritage)
  • Fridrikh Arturovich Tsander, Selected Papers, 1977, Zinātne, Riga
  • Yaroslav Golovanov, The Martian:Tsander, 1985, Molodaya Gvardiy, Moskova

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]