Fredrik von Zansen
Väinö Fredrik von Zansen (24. joulukuuta 1877 Kuhmoinen – 17. maaliskuuta 1965 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, hieroja ja suomeksi sekä ruotsiksi kirjoittanut runoilija. Von Zansen oli syntymästään saakka sokea.
Von Zansenin vanhemmat olivat maanmittari Fredrik Frithiof Maximilian Gottlieb von Zansen ja Erika Gustava Lindeqvist. Perheen kotitila joutui pakkohuutokauppaan ja perhe muutti sitten Hämeenlinnaan. Von Zansen oppi kotona pistekirjoituksen ja 12-vuotiaana hän meni oppilaaksi Helsingissä Maneesikadulla sijainneeseen sokeainkouluun.
Von Zansen toimi Helsingin sokeainkoulun apuopettajaana 1901–1902 sekä työkoulun johtajana ja opettajana 1900–1906. Hän kävi Axel Mauri Hartean vuonna 1893 perustaman Suomen kansanomaisen hieromaopiston ja työskenteli sitten hierojana Turussa 1908–1936. Von Zansen johti myös Gymnos-nimistä hieromaopistoa. Von Zansen oli päätoimittajana Varjojen Mailta-lehdessä 1937–1953 ja Finlands Blindorgan-lehdessä 1937–1945.
Von Zansen kirjoitti runoja sekä suomen että ruotsin kielellä. Hän julkaisi omakustanteina kaksi runokokoelmaa Sointuja ja soraääniä I – II.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fredrik von Zansen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Aatu Moilanen : Otetaan vastuu omista asioista : Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939, väitöskirja. Joensuun yliopisto. Kasvatus-tieteellisiä julkaisuja n:o 115. Joensuu 2006, von Zansenin elämäkertatiedot s. 73
| ||||||||||
