Fredrik af Chapman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fredrik Henrik af Chapman

Fredrik Henrik af Chapman (s. 9. syyskuuta 1721 Göteborg, Ruotsi19. elokuuta 1808 Karlskrona, Ruotsi[1]) oli ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja.[1]

Af Chapmanin isä oli englantilainen laivastoupseeri[1] Thomas Chapman (syntynyt 1679 Yorkshiressä), joka muutti Ruotsiin 1715. 15-vuotiaana Fredrik af Chapman lähti Tukholmaan oppiakseen laivanrakennusta. Ollessaan vuonna 1741 vierailemassa englantilaisella telakalla hänet pidätettiin vakoilusta epäiltynä. Vapautumisensa jälkeen Chapmanille tarjottiin työtä Englannin laivaston palveluksessa, mistä tämä kuitenkin kieltäytyi. Vuonna 1744 af Chapman perusti telakan Göteborgiin ystävänsä kanssa. Vuosina 17521756 hän opiskeli ulkomailla.

Hän palasi Ruotsiin 1757 laivaston rakennusmestariksi.[1] Häntä pyydettiin suunnittelemaan matalakulkuisia aluksia Ruotsin laivastolle käytettäväksi Suomen saaristossa. Venäjän keisarikunnan laivaston voima oli kasvanut Itämerellä ja varsinkin Suomenlahdella, kun venäläiset olivat ottaneet käyttöönsä matalalla kulkevia kaleerialuksia. Ruotsin laivaston rungon muodostivat kuitenkin syvällä uivat raskaat linjalaivat, jotka eivät voineet toimia kunnolla saaristossa. Af Chapman loi kokonaan uuden laivastostrategian, jossa avomerilaivaston rinnalle kehitettiin maajoukkojen kanssa yhdessä toimiva saaristolaivasto, jota kutsuttiin myös maavoimien laivastoksi.

Pieni kuunari teoksessa Architectura Navalis Mercatoria

Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennuttaman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 17601764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä saivat nimet Suomen maakuntien mukaan: Uusimaa (Udema), Hämeenmaa (Hemmema), Turunmaa (Turuma) ja Pohjanmaa (Pojama)[1].

Chapman aateloitiin vuonna 1772 af Chapmaniksi. Myöhemmin 1780-luvulla hän rakensi myös Ruotsin merilaivaston toimiessaan Karlskronan sotasataman johtajana vuosina 1781–1793. Ruotsinsalmen II meritaistelun jälkeen 1791 Chapman ylennettiin vara-amiraaliksi.[1]

Hänen oivalluksiaan oli myös männyn käyttäminen laivojen rakennusmateriaalina tammen sijaan. Vaikka laivoista tuli näin lyhytikäisempiä, niitä oli edullisempi valmistaa eikä pohjoisessa ollut puutetta raaka-aineesta.

Chapman julkaisi useita laivanrakennukseen liittyviä kirjoja, joista kuuluisin lienee Architectura Navalis Mercatoria (1768).

Chapman kuoli 86-vuotiaana vuonna 1808.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jacobstads Wapen, Chapmanin piirustusten mukaan rakennettu moderni kopio
  • Vasaorden, Chapmanin suunnittelema kuninkaallinen pursi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 34
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.