Fredrik Jonathan Ekholm

Fredrik Jonathan Ekholm (12. maaliskuuta 1770 Tukholma – 8. lokakuuta 1810 Nilsiä) oli ruotsalaissyntyinen ruukinpatruuna, joka omisti Juankosken rautaruukin 1800-luvun alussa. Hän joutui syksyllä 1810 maariitojen takia ruukin alustalaisina olleiden Nilsiän ja Vuotjärven talonpoikien murhaamaksi.

Elämäkerta

Ekholmin isä oli kirjahuutokaupan notaari ja aikakauskirjojen julkaisija Erik Ekholm (1716–1784). Ekholm oli naimisissa vuodesta 1796 Lovisa Christina Tigerstedtin (1762–1845) kanssa. Lovisan isä oli maankavalluksesta mestattu everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedt. Vaimonsa kautta Ekholm sai oikeuden Georg Tigerstedtiltä jääneisiin velkasaataviin. Velallinen oli Juankosken ruukin vuodesta 1791 omistanut kauppaneuvos Paul Printzsköl (1738–1819). Printzsköl oli pahoin velkaantunut, ja Juankosken ruukki teki hänen omistusaikanaan kaksi konkurssia. Ekholm hankki vuonna 1799 ruukin Printzskölin konkurssipesästä 12 000 riikintaalarin hinnasta, josta osa meni Tigerstedtin kuolinpesälle. Ekholm muutti perheineen Juankoskelle vuoden 1800 alussa.

Ekholm aloitti ruukilla laajat kunnostustyöt ja uusi muun muassa masuunin piipun ja puhalluslaitteet sekä rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen. Hän aloitti myös takkiraudan tuotannon suuremmassa mittakaavassa. Uudistukset johtivat kuitenkin siihen, että Ekholm velkaantui pahoin. Myöskään Ruotsista palkatut ammattimiehet eivät viihtyneet kauan syrjäisellä ruukilla.

Ekholm joutui riitoihin ruukin alustalaisina olleiden lähiseudun talonpoikien kanssa luvattoman kaskeamisen ja ruukille tehtävien päivätöiden takia sekä sen vuoksi, että alustalaiset eivät toimittaneet ruukille sopimusten edellyttämiä määriä masuunissa käytettyä puuhiiltä. Talonpojat katsoivat taas tarvitsevansa metsänsä kaskiviljelyä varten ja pelkäsivät metsien häviävän hiilenpolton takia. Nämä riidat olivat alkaneet jo heti ruukin perustamisen jälkeen 1746 ja jatkuneet sukupolvien ajan ruukin omistajien ja alustalaisten kesken käräjäjuttuina. Vakavat riidat, joissa oli kysymys kokonaisten tilojen omistusoikeudesta ja siihen liittyvästä metsien kaskeamisesta, Ekholm oli perinyt aiemmilta ruukinomistajilta.

Ekholmin aikana tilanne kärjistyi, kun hän pyrki saamaan talonpoikien tilojen omistusoikeuden itselleen lupautumalla maksamaan tilojen kruununverot. Sopimuksen mukaan talonpojat saattoivat sitten maksaa veronsa Ekholmille hiilitoimituksilla. Koko kymmenvuotisen patruuna-aikansa Ekholm oli ollut ahkera käräjienkävijä. Ekholm haastoi jälleen vuoden 1810 syyskäräjille nilsiäläisiä talonpoikia. Talonpojat kokoontuivat Suurenahon taloon ja päättivät palkata salamurhaajat ampumaan Ekholmin hengiltä. Murhaajiksi palkattiin tunnettu metsästäjä ja Taaton talon isäntä Olli Tuovinen eli Taaton Uolu ja irtolaismies Sakari Antinpoika Pasanen Nilsiän Lastukoskelta. Pasanen ja Tuovinen menivät yöllä 8. lokakuuta ruukille väijymään Ekholmia, ja Tuovinen ampui Ekholmin tämän asuintalon ikkunan läpi kolmella laukauksella. Ekholmin kerrotaan huudahtaneen "Ai Herra Jeesus! Woi tuhma talonpoika, millä lailla kostit!". Ampujat pakenivat paikalta ja ehtivät soutaa veneellään järvenselälle ennen kuin perässä tulleet takaa-ajajat pääsivät järven rannalle. Suurenahon talossa kerrotaan järjestetyn seuraavana päivänä peijaiset onnistuneen murhan takia.

Pasasta ja Tuovista epäiltiin murhasta, mutta tutkimuksissa ei saatu selville mitään sellaista, jonka perusteella heitä vastaan olisi voitu nostaa syyte. Murhalla ei ollut silminnäkijöitä, eikä epäiltyjä saatu tunnustamaan. Kukaan muukaan ei tunnustanut osallisuuttaan tekoon. Vuonna 1813 Vaasan hovioikeus totesi, että todisteet eivät riittäneet langettavaan tuomioon, joten Tuovinen ja Pasanen vapautettiin. Virallisesti rikosta ei saatu selvitetyksi.

Ekholmin perilliset myivät 1816 osuutensa ruukista kapteeni Gregori Tigerstedtille ja Ekhomille rahaa lainanneelle Anders Westerlundille (1772–1857). Westerlund myi omistuksensa 1819 Adolf Wilhelm Tigerstedtille (1790–1853).

Kirjailija Matti Pajula on kirjoittanut Ekholmin murhasta näytelmän Patruuna, jonka ensiesitys oli 2004.

Lähteet

• Juha Forsberg : Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810, väitöskirja, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto 2014, Ekholmista s. 59 alkaen
• Juha Forsberg : Kuka murhasi patruuna Ekholmin? – Ruukin ja rahvaan riita, rikos ja rangaistus Juantehtaalla 1800-luvun alussa, Suomen historian lisensiaattitutkimus, Joensuun yliopisto 2009
• Näkökulma Juankosken ruukin historiaan : Patruunalta lähti rahat ja henki, Savon Sanomat 6.9.2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Patruuna on ammuttu!-näytelmän juoni (Arkistoitu – Internet Archive)