Frans Pehkonen
Sivulta puuttuu Frans Albert Pehkonen (28. maaliskuuta 1870 Oulu – 25. elokuuta 1957) oli suomalainen senaattori, oikeusneuvos ja korkeimman oikeuden presidentti 1930-luvulla.
Pehkonen pääsi ylioppilaaksi Oulun Lyseosta 1888 ja hän suoritti kameraalitutkinnon 1890 sekä yleisen oikeustutkinnon 1892. Hän sai varatuomarin arvon 1895. Pehkonen toimi asianajajana Vaasassa 1899-1907 sekä Vaasan hovioikeuden palveluksessa ylimääräisenä virkamiehenä 1899-1906, kanslistina 1906-1907 ja notaarina 1907-1908. Hän oli sen jälkeen Oulun tuomiokunnan tuomarina 1908-1917.
Suomen itsenäistyttyä Pehkonen oli senaatin oikeusosaston jäsenenä 1917-1918, valtiorikosylioikeuden puheenjohtajana 1918-1920, korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1918-1929 ja korkeimman oikeuden presidenttinä 1929-1940. Hän oli vielä sotatalouden tarkastusoikeuden puheenjohtajana 1941-1947. Pehkonen sai lakitieteen kunniatohtorin arvon 1948.
Pehkonen oli Vaasan rahatoimikamarin jäsenenä 1907-1908 ja Oulun kaupunginvaltuuston jäsenenä 1912-1917. Hän oli Suomen lakimiesyhdistyksen johtokunnan jäsen 1918-1922 ja kunniajäsen vuodesta 1948.
Pehkonen oli naimisissa vuodesta 1904 Katarina Charlotta Forsmanin kanssa.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
| Edeltäjä: Julius Grotenfelt |
Korkeimman oikeuden presidentti 1929–1940 |
Seuraaja: Hjalmar Neovius |
