Frans Engelbert Lindström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frans Engelbert Lindström (alkujaan Lujala, 29. marraskuuta 1874 Mynämäki21. helmikuuta 1918 Laitila) oli tehtailija ja ensimmäisen Suomessa valmistetun auton "Korvensuu 1913" kehittäjä.

Lujalan yksinäistalon poika, Frans Lujala, sai vuonna 1893 oikeuden ostaa Mynämäen Korvensuun kylään Laajoen varrelle rakennetun kruununmyllyn ja hän ryhtyi sinne yrittäjäksi 20-vuotiaana. Frans muutti nimensä paremmin "tehtailijalle" sopivaksi ja hänestä tuli Frans Lindström. Toimittuaan seitsemän vuotta myllärinä hän oli suunnitellut toimintansa laajentamista ja kehittämistä Korvensuussa. Niinpä vuonna 1901 hän rakensi alueelle höyrysahan ja höyläämön ja myöhemmin viilaverstaan ja valimon sekä puuverstaan.

Konepajassa ja valimossa valmistettiin maatalouskoneita kuten esimerkiksi Sato-, Warma- ja Pienviljelijä-merkkisiä puimakoneita sekä viskuri- ja oljenpuhdistuskoneita, lapioäkeitä, erilaisia sirkkeleitä ja klapikoneita sekä potkukelkkoja. Tuotteet olivat oman tuotekehittelyn tuloksia. Tehtaalla koottiin myös Reipas-merkkisiä polkupyöriä.

Frans Lindström rakennutti alueelle myös oman voimalaitoksen, jossa tuotettiin sähköä 2 vesiturbiinilla, 160 hv:n imukaasumoottorilla ja 300hv:n höyrykoneella. Voimalaitos tuotti sähköä yli oman tarpeensa ja v.1912 perustettiin Vakka-Suomen Sähkö Osakeyhtiö, joka osti ja jakeli Lindstömiltä voimalaitoksen tuottamaa ylimääräistä sähköenergiaa.

Lindström oli myös keksijä. Hän keksi putkimankelin, jolla voitiin valmistaa putkia ja myöhemmin hän sai mm. patentin kaasumoottorin pyörivän venttiilin sovitukselle. Hänen valmistamansa koneet ja laitteet tunnettiin omaperäisinä, mutta toimivina. Kuitenkin hänen ehkä merkittävin tuotekehitystyön tulos oli ensimmäinen Suomessa valmistettu auto Korvensuu 1913. "Nyt me pojat rakennetaan auto", oli Frans Lindström tokaissut miehilleen tehtaalla v.1910 ja auton kehitystyö aloitettiin. Prototyyppi valmistui 1913 eikä sen sarjavalmistusta koskaan aloitettu - sarjavalmistusta ei ollut ilmeisesti alun perinkään tarkoitus aloittaa. Kyse oli taidonnäytteestä.

Punakaarti otti tehtaan haltuunsa 1918 ja Frans Lindström pakeni punakaartilaisia Vehmaan Pehtsaloon. Punakaartilaiset surmasivat hänet 21. helmikuuta 1918 torppari Juho Varjon torpan pihalla, Appuljärven rannalla. Punaiset veivät Lindströmin ruumiin mukanaan ja kätkivät sen Lampolan talon metsään, Vehmaan Vihtjärven kylässä, josta hänet myöhemmin siirrettiin ja haudattiin Mynämäen hautausmaalle 2. maaliskuuta 1918.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]