Franjo Tuđman
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tekstin tyyli ei paikoin ole oikein tietosanakirjamaista. |
| Franjo Tuđman | |
|---|---|
 |
|
| Kroatian 1. presidentti | |
| Pääministeri |
Josip Manolić Franjo Gregurić Hrvoje Šarinić Nikica Valentić Zlatko Mateša |
| Seuraaja | Vlatko Pavletić (virkaatekevä) |
| Kroatian sosialistisen tasavallan 17. presidentti | |
| Edeltäjä | Ivo Latin |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. toukokuuta 1922.svg){kind=small} Veliko Trgovišće, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta (nykyään Kroatia) |
| Kuollut | 10. joulukuuta 1999 (77 vuotta) Zagreb, Kroatia (luonnollisista syistä) |
| Ammatti |
poliitikko historioitsija sotilas |
| Puoliso | Ankica Tuđman (s. Žumbar) |
| Tiedot | |
| Puolue | Kroatian demokraattinen liitto |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) |
 Jugoslavia |
| Palvelusvuodet | 1942–1961 |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
| Komennot |
Jugoslavian partisaanit (1942–1945) Jugoslavian kansanarmeijan maajoukot (1945–1961) |
| Taistelut ja sodat |
Toinen maailmansota * Jugoslavian rintama |
| Aiheesta muualla | |
| www.tudjman.hr | |
Franjo Tuđman, usein myös Franjo Tudjman (14. toukokuuta 1922 – 10. joulukuuta 1999) oli Kroatian ensimmäinen presidentti 1990-luvulla.
Alkujaan Tuđman oli upseeri ja historiantutkija. Hän oli 1990-luvulla kansallismielisen Kroatian demokraattinen liitto -puolueen (HDZ) johtaja. Tuđman valittiin presidentiksi kolme kertaa ja hän hallitsi Kroatiaa hyvin itsevaltaisin ottein. Entisen Jugoslavian aikaan hän oli vankilassa mm. historiatutkimustensa ja kroaattien aseman puolustamisen takia, joissa ei noudatettu Jugoslavian johdon virallista linjaa. Franjo Tuđmania arvosteltiin voimakkaasti Kroatian sodan alkuvaiheessa hänen epäröivän politiikkansa takia. Tuđmanin jälkeen on Kroatian poliittinen ilmapiiri vapautunut.
Franjo Tuđmanin lyhyt elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Franjo Tuđman syntyi Veliko Trgovišćen kylässä Pohjois-Kroatiassa. Hän taisteli Titon partisaanien joukossa toisessa maailmansodassa ja kohosi majuriksi. Tuđmanista tuli Jugoslavian armeijan nuorin kenraalimajuri 1960 ennen eroaan armeijasta 1961. Hän oli yksi oppineimmista Titon kenraaleista ja kirjoitti monia sotahistoriaa käsitteleviä teoksia.
Armeijan jälkeen hän perusti Kroatian työväenliikkeen historiaa tutkivan instituutin ja aloitti uransa historioitsijana. Vuonna 1965 hän väitteli tohtoriksi Jugoslavian monarkiasta. Vuonna 1965 hänet valittiin Kroatian parlamenttiin.
Tuđman oli myös toisinajattelija ja alkoi arvostella Jugoslavian kommunistien liittoa, mistä syystä hänet erotettiin siitä 1967. Vuonna 1971 Tuđman arvosteli Jugoslavian sentralismia, keskitettyä valtapolitiikkaa, jugoslavismia (halua sulauttaa kaikki Jugoslavian kansat jugoslaaveiksi) sekä serbien ylivaltapyrkimyksiä. Tämä ns. Kroatian kevään aikainen arvostelu toi Tuđmanille parin vuoden vankilatuomion. Kroatian kevät oli alun perin Josip Broz Titon käynnistämä, mutta tämän käsistä riistäytynyt talouden vapauttamista vaativa liike. Koska Tuđman kannatti kuitenkin kommunistista ideologiaa, hänet vapautettiin yhdeksän kuukauden kuluttua.
Vuonna 1981 hänet tuomittiin uudelleen kolmeksi vuodeksi hänen annettuaan haastattelun ruotsalaiselle TV-kanavalle kroaattien asemasta Jugoslaviassa, josta hän istui 11 kuukautta.
Vuonna 1989 kirjassaan Bespuća povijesne zbiljnosti (Sodan kauhut) Tuđman kirjoitti serbejä kuolleen toisen maailmansodan aikaisessa Jasenovacin keskitysleirissä alle 60 000, kun serbien mukaan luku olisi ollut satojatuhansia, jopa miljoona. Tuđman väitti Jugoslavian virallisten lukujen olevan poliittisista syistä tapahtuvaa liioittelua. Jasenovacin keskitysleiri oli saksalaisten miehittäjien kanssa yhteistyössä serbejä vastaan toimineen kroaattien Ustaša-järjestön perustama. Tuđmanin yritys palauttaa historiaa oikeisiin mittasuhteisiinsa ärsytti serbejä, samoin hänen avoimesti ajamansa kroaattikansallinen politiikka.
Tuđman sanoi kroaattien elävän serbityranniassa ja kannatti itsenäistä Kroatiaa tai lievempää Jugoslavian hajauttamista. Hän kannatti myös maan muuttamista kapitalistiseksi ja kiinteitä yhteyksiä Keski-Eurooppaan. Tuđman tajusi serbienemmistöisen ja 1980-luvun loppupuolella yhä enemmän serbialaistuvan Jugoslavian liittoarmeijan Kroatialle aiheuttaman vaaran.
Hän perusti oman Kroatian demokraattisen kommunistipuolueensa 1989, josta tuli myöhemmin Kroatian demokraattinen unioni, HDZ. Tämä kansallis-vanhoillinen puolue laillistettiin ja voitti vaalit seuraavana vuonna saaden 42,5% äänistä ja 56% paikoista parlamentista, ja Tuđmanista tuli Kroatian presidentti. Hän julisti maan itsenäiseksi 1991.
Jo ennen Tuđmanin valintaa Kroatia oli törmäyskurssilla Milošević-vetoisen Jugoslavian johdon kanssa. Tuđman hallitsi Kroatiaa autokraattisesti, itsevaltaisesti, mutta vetkutteli puolustautumisessa serbejä vastaan Kroatian sodassa. Hän esiintyi suurieleisesti valkoisessa univormussa ja viljeli ahkerasti isänmaallisuuden juhlintaa vasta itsenäistyneessä Kroatiassa. Tuđman ei sietänyt hallituksen arvostelua tiedotusvälineissä [1]ja näin rajoitti kansalaisten vapautta. Toisaalta Kroatian kansan pelastajana esiintyvä Tuđman syrji Kroatian serbejä[2], joita joillain alueilla väkivaltaisesti vainottiinkin. Tuđmanin väitetään ajaneen etnisesti puhdasta Kroatiaa. Joka tapauksessa Tuđman katsoi joidenkin valtion väkivaltakoneiston jäsenten serbisiviileihin kohdistamia murhia läpi sormien.
Taistelut jatkuivat vuoteen 1992, jolloin serbeillä oli hallussaan maan serbienemmistöiset alueet ja jolloin Euroopan unioni tunnusti Kroatian. Alueet saatiin takaisin 1995. Tuđman johti Kroatian joukot myös Bosnia-Hertsegovinan sotaan 1992–1995. Valtansa hän vahvisti uudelleenvalinnassa suoralla vaalilla 1992 ja rehellisesti, mutta halliten mediaa 1995. Kansallisten vähemmistöjen, kuten serbien oikeuksiin hän ei suhtautunut kovinkaan myönteisesti.
Kroaatit olivat sodan alussa katkeria Tuđmanille siitä ettei Kroatia puolustautunut kyllin tehokkaasti serbejä vastaan. Tuđmanilla oli voimakas näkemys Kroatian itsenäisyydestä muttei kykyä tehokkaasti toteuttaa sitä päätöksissään, jotka olivat monesti epäonnistuneita ja joista maksettiin kova hinta. Joka tapauksessa Kroatia itsenäistyi Tuđmanin johdolla, ja Franjo Tuđman jäi historiaan, jota niin ahkerasti tutki.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: Jugoslavia – kansakunta, jota ei ollut, VAPK-Kustannus 1992,ISBN 9513709566
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lautela 1992, s. 85
- ↑ Kroatia ja Montenegro, Leif Sundström Markus Lehtipuu Eeva Sundström, Otava 2007, ISBN 978-952-9715-31-2, s. 26
Franjo Tuđman (1990–1999) | Vlatko Pavletić (vt.) | Zlatko Tomčić (vt.) | Stjepan Mesić (2000–2010) | Ivo Josipović (2010–2015) | Kolinda Grabar-Kitarović (2015–2020) | Zoran Milanović (2020–)
| ||||||||||||||||||
