François Bozizé

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Francois Bozize)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
François Bozizé vuonna 2007.

François Bozizé Yangouvonda (s. 14. lokakuuta 1946) oli Keski-Afrikan tasavallan presidentti vuosina 2003–2013[1]. Hän johti kapinaa sotilashallitsija André Kolingbaa vastaan 1980-luvulla ja oli ehdolla maan ensimmäisissä presidentinvaaleissa 1993. Bozizé oli asevoimien esikuntapäällikkö 1996–2001. Bozizé kaappasi vallan presidentti Ange-Félix Patassélta 15. maaliskuuta 2003, ja hänet valittiin uudelleen vaaleilla 2005.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bozizé syntyi Mouilassa, Gabonissa. Hän kuuluu Gbaya-kansaan. Hän lähti sotilasuralle ja kohosi prikaatikenraaliksi jo Jean-Bédel Bokassan aikana vuonna 1978. David Dackon syrjäytettyä Ranskan kommandojen tuella Bokassan 1979 hän nimitti Bozizén puolustusministeriksi. André Kolingban syrjäytettyä Dackon syyskuussa 1981 Bozizésta tuli viesti- ja kulttuuriministeri. Hän joutui kuitenkin maapakoon tuettuaan Patassén johtamaa vallankaappausyritystä maaliskuussa 1982.

Bozizé pidätettiin Cotonouissa Beninissä heinäkuussa 1989 ja hänet luovutettiin kotimaahansa, jossa häntä kidutettiin, mutta hänet vapautettiin joulukuussa 1991. Vuoden 1993 vaaleissa, joissa Bozizékin oli ehdokkaana, presidentiksi valittiin Ange-Félix Patassé. Patassén tukijana Bozizé auttoi tätä vuosien 1996 ja 1997 kapinoiden tukahduttamisessa ja kohosi asevoimien esikuntapäälliköksi.

28. toukokuuta 2001 Patasséa vastaan tehtiin vallankaappausyritys, jonka hän kukisti Libyan joukkojen ja maassa oleilevien Kongon vapautusliikkeen kapinallisten avulla. Tämän jälkeen Bozizén uskollisuutta alettiin epäillä ja hänet erotettiin asemistaan. Kun Bozizéa yritettiin pidättää syttyi kapina. Hallituksen joukot kukistivat kapinalliset Libyan joukkojen avulla, mutta Bozizé pääsi pakoon Tšadiin. Bozizén joukot jatkoivat vastarintaa ja uhkasivat vallata pääkaupungin lokakuussa 2002, minkä Patassé torjui kongolaisten tuella.

15. maaliskuuta 2003 Bozizén tukijat saivat haltuunsa pääkaupungin Banguin. Patassé oli tuolloin Nigerissa tapaamisessa, eikä voinut palata maahan Bozizén joukkojen hallittua lentokenttää. Hän pakeni ensin Kameruniin ja sitten Togoon.

Bozizé kumosi maan perustuslain voimassaolon, mutta uusi samankaltainen hyväksyttiin kansanäänestyksellä 5. joulukuuta 2004. Hän asettui myös ehdolle vuonna 2005 järjestettyihin presidentinvaaleihin, jotka voitti.

Bozizé on pitänyt presidentin aseman lisäksi hallussaan puolustusministerin virkaa. Hänen kerrotaan olevan syvästi uskonnollinen helluntailainen.

Alkuvuodesta 2010 oppositiopoliitikko Charles Massin vaimo on syyttänyt Bozizéa miehensä katoamisesta ja oletetusta surmaamisesta.[2]

Maan itsenäisyyden 50-vuotispäivän kunniaksi Bozozé rehabilitoi entisen keisari Bokassan.[3]

Kapinalliset hyökkäsivät 24. maaliskuuta 2013 maan pääkaupunkiin Banguihin ja valtasivat tärkeimmät hallintorakennukset ja presidentinpalatsin. Bozizé pakeni perheineen joen yli Kongon demokraattiseen tasavaltaan,[1] josta hän jatkoi matkaa Kamerunin pääkaupunkiin Yaoundéen. Bozizé sai väliaikaisen turvapaikan Yaoundésta.[4] Bozizé on pyytänyt Beninistä poliittista turvapaikkaa[5]. Uudeksi presidentiksi nousi kapinallisjohtaja Michel Djotodia, ja maata alkoi hallita kapinallisten johtama sotilasjuntta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b "Central African Republic capital falls to rebels, Bozizé flees", 24 March 2013. Luettu 24 March 2013. 
  2. François Bozize nie tout responsabilité dans la disparition de l’opposant Charles Massi, RFI, 2010-02-01
  3. http://www.rfi.fr/afrique/20101202-centrafrique-bozize-rehabilite-ex-empereur-bokassa
  4. "CAR president seeks refuge in Cameroon - Africa", Al Jazeera English, 2013-03-25. Luettu 2013-03-27. 
  5. "Bozize seeks asylum in Benin: minister", AFP, 28 March 2013.
  6. "Rebels, opposition form government in CentrAfrica: decree", AFP, 31 March 2013.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.