Francesco Feo
Francesco Feo (1691, Napoli – 18. tammikuuta 1761, Napoli) oli italialainen säveltäjä. Hän asui ja työskenteli Napolissa, jossa suurin osa hänen oopperoistaan ensiesitettiin. Feo toimi musiikinopettajana muiden muassa Niccolò Jommellille.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Francesco Feo opiskeli vuosina 1704–12 synnyinkaupunkinsa Napolin Santa Maria della Pietà dei Turchini -konservatoriossa Andrea Basson ja Nicola Fagon johdolla ja sai sitten maestron tehtävän Sant’Onofrion konservatoriosta vuosiksi 1723–1739 ja primo maestron tehtävän Poveri di Gesù Cristo -konservatoriosta vuosiksi 1739–1743.[1]
Feo sävelsi toistakymmentä oopperaa. Niistä ensimmäinen oli L’amor tirannico, ossia Zenobia (”Tyrannimainen rakkaus eli Zenobia”, 1713). Häneltä on säilynyt myös yksi koominen ooppera La forza della virtù (”Hyveen voima”, 1719) sekä intermezzoja. Hänen teoksiaan esitettiin Napolin lisäksi Firenzessä, Roomassa, Torinossa ja Innsbruckissa.[2]
Oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- L’amor tirannico, ossia Zenobia (1713)
- Duello d'amore e di vendetta (1715)
- Lucio Papirio (1717)
- La forza della virtù (1719)
- Teuzzone (1720)
- Siface, re di Numidia (1720)
- Morano e Rosina (1723)
- Don Chisciotte della Mancia (1726)
- Coriando lo speciale (1726)
- Ipermestra (1728)
- Arianna (1728)
- Tamese (1729)
- Il vedovo (1729)
- Andromaca (1730)
- L’Issipile (1733)
- Oreste (1738)
- Polinice (1738)
- Arsace (1740)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Feo, Francesco (Arkistoitu – Internet Archive), Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen.
- ↑ Murtomäki, Veijo: Napolilaissäveltäjiä ja muita italialaissäveltäjiä, Italialainen vakava ooppera 1700-luvulla, Sibelius-Akatemia 2016. Viitattu 13.5.2016.
| ||||||||||||||||||||||
