Fran Drescher

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fran Drescher
Fran Drescher Wienissä Life Ball -hyväntekeväisyystapahtumassa vuonna 2009.
Fran Drescher Wienissä Life Ball -hyväntekeväisyystapahtumassa vuonna 2009.
Syntymäaika 30. syyskuuta 1957 (ikä 57)
Syntymäpaikka Yhdysvaltain lippu New York City, New York
Aktiivisena 1977–edelleen
Oikea nimi Francine Joy Drescher
Ammatti näyttelijä, komedienne, tuottaja, käsikirjoittaja, aktivisti
Puoliso Peter Marc Jacobson
(1978–1999)
Merkittävät roolit Fran Fine
Nanny
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie
Palkinnot

TV Land Award (2008)

Ehdokkuudet

American Comedy Award (1996)
Emmy-palkinto (1996 ja 1997)
Golden Globe (1996 ja 1997)
Satellite Awards (1997)
Golden Raspberry (1998)
TV Guide Award (1999)

Francine "Fran" Joy Drescher (s. 30. syyskuuta 1957 New York City, New York) on yhdysvaltalainen näyttelijä, komedienne, tuottaja, käsikirjoittaja ja aktivisti. Hän on lisäksi toiminut ohjaajana ja kirjailijana. Drescher tunnetaan parhaiten roolistaan Fran Finena menestyneessä tilannekomediasarjassa Nanny (1993–1999). Fran teki elokuvadebyyttinsä vuonna 1977 John Travoltan tähdittämässä elokuvassa Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa. Fran on tunnettu myös nasaaliäänestään.[1] Frendit-sarjan hahmo Janice on eräänlainen parodia Drescheristä.

1980-luvulla Drescher sai tunnustusta komedianäyttelijänä elokuvista Hollywoodin svengijengi (1980), Tohtori Detroit (1983) ja Kaapelit irti! (1989). Samalla hän loi televisiouraa monissa sarjoissa vierailevissa rooleissa. Vuonna 1993 Drescher saavutti laajaa mainetta pääroolistaan Fran Finena omassa sitcomissaan Nanny, josta Drescher oli kahdesti Emmy- ja Golden Globe -ehdokkaana parhaasta naispääosasta. Lisäksi hän on saanut tunnustusta roolisuorituksistaan elokuvista Jack (1996) ja Tyttö ja tyranni (1997). Drescherillä on ollut Nannyn jälkeen kaksi omaa tilannekomediasarjaa, Mutsin kyydissä (2005–2007) ja Happily Divorced (2011–2013).

Kohtusyövän voittanut Drescher on terveydenhuollon puolestapuhuja ja HLBT-oikeusaktivisti. Myös hänen työnsä on ollut huomattavaa Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Drescher on ollut naimisissa käsikirjoittaja-tuottaja Peter Marc Jacobsonin kanssa vuodet 1978–1999.[1] Drescher asuu nykyisin Kalifornian Malibussa.[1]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Francine Joy Drescher syntyi Queensin Kew Gardensissa, New Yorkissa 30. syyskuuta vuonna 1957.[2][1] Hänen vanhempansa ovat hääkonsultti Sylvia (s. 1934) ja järjestelmäanalyytikko Morton "Morty" Drescher (s. 1929).[2] Franilla on häntä vanhempi Nadine-sisar.[1] Drescherin aškenasijuutalaissuku on keskieurooppalaista alkuperää.[1]

Vuonna 1973 Drescher tuli toiseksi "Miss New York Teenager" -kilpailussa, jonka hän paljasti ensimmäisessä omaelämäkerrassaan Enter Whining vuonna 1996.[1] Fran kävi Hillcrest High Schoolia Queensin Jamaicassa, missä hän tapasi tulevan aviomiehensä Peter Marc Jacobsonin.[1] Drescher valmistui Hillcrest High Schoolista vuonna 1975. Hillcrestissä yksi Franin luokkatovereista oli koomikko Ray Romano. Drescher ja Jacobson menivät vihille 4. marraskuuta vuonna 1978 heidän ollessaan 21-vuotiaita.[2][1] High schoolin jälkeen Fran kävi Queens Collegea Flushingissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fran Drescher toukokuussa vuonna 2007.

Drescher teki elokuvadebyyttinsä menestyneessä musiikki-/draamaelokuvassa Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa, joka sai ensi-iltansa vuonna 1977. Drescher teki elokuvassa pienen, mutta näyttävän roolin Connie-nimisenä tanssijana. Vuotta myöhemmin Drescher alkoi saada enemmän huomiota elokuvista American Hot Wax – kuumaa vahaa (1978) ja Pelon kesä (1978).[3] Drescher teki myös dramaattisen roolin Miloš Formanin draamaelokuvassa Ragtime – toivon ja vihan aika (1981).

1980-luvulla Drescher sai menestystä luonnenäyttelijänä elokuvissa Hollywoodin svengijengi (1980), Tohtori Detroit (1983), Ensimmäinen leffa (1989), Kaapelit irti! (1989) ja Cadillac Man (1990). Drescherin tunnetuimpiin elokuvarooleihin lukeutuu myös Hei me rokataan! (1984), jossa hän näyttelee tiedottaja Bobbi Fleckmania. Vuodesta 1982 Drescher alkoi esiintyä myös televisiossa vierailevissa rooleissa. Hän on tehnyt vierailurooleja muun muassa sarjoihin Who's the Boss? (1985), Harryn lakitupa (1986) ja Alf (1990).

Nanny ja myöhemmät elokuvaroolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drescher ja Jacobson loivat oman televisiosarjansa Nannyn vuonna 1993, jota esitettiin CBS:llä vuodesta 1993 vuoteen 1999 asti. Nannyn ansiosta Drescheristä tuli maailmanlaajuisesti suuri tähti. Nanny on genreltään tilannekomedia, jossa Drescher näyttelee viehättävää ja pirteää Fran Fine -nimistä naista. Fran Finesta tulee ohimennen Margaret "Maggie" (Nicholle Tom), Brighton "B" (Benjamin Salisbury) ja Grace "Gracie" (Madeline Zima) Sheffieldin lastenhoitaja. Nokkeluutensa ja viehättävyytensä ansiosta Fran pääsee lasten leskeksi jääneen kalkkeutuneen ja asiallisen isän Maxwell Sheffieldin (Charles Shaughnessy) suosioon. Maxwell Sheffield on englantilainen herrasmies, joka työskentelee Broadwaylla tuottajana. Muissa rooleissa on muun muassa Daniel Davis, Lauren Lane, Renée Taylor, Ann Morgan Guilbert ja Rachel Chagall. Nannya tehtiin kuusi tuotantokautta ja jaksoja kertyi 147. Drescher toimi Nannyn tuottajana ja käsikirjoittajana.[3] Hän myös ohjasi sarjan kolme jaksoa. Drescher sai Fran Finen roolista kaksi Emmy-ehdokkuutta parhaasta naispääosasta,[4][3] ja kaksi Golden Globe -ehdokkuutta parhaasta naispääosasta vuosina 1996–1997.[3][1] Fran Fine toi hänelle myös American Comedy Award- ja Satellite Award-ehdokkuudet (1996 ja 1997).[1]

Aikakauslehti People valitsi Drescherin yhdeksi maailman kauneimmaksi naiseksi vuonna 1996.[1]

Drescherin myöhempiin elokuvarooleihin lukeutuvat Francis Ford Coppolan ohjaama Jack (1996), Tyttö ja tyranni (1997), Ihmeentekijä (2000) ja Hotel Transylvania (2012). Drescher on myös lainannut ääntään Pearlille animaatioelokuvassa Huisi hai (2006).

Paluu televisioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fran Drescher vuoden 2011 Cannesin elokuvajuhlilla.

Nannyn jälkeen Drescher teki paluun televisioon pää- ja sivuosissa. Vuonna 2003 Drescher esiintyi lyhytikäiseksi jääneen tilannekomedian Good Morning, Miamin jaksoissa Roberta Diazina. Vuonna 2004 Drescher esiintyi tv-spesiaalissa The Nanny Reunion: A Nosh to Remember, jossa esiintyivät Drescherin kollegat Nannystä.

Vuonna 2005 Drescher teki "comebackin" televisioon uuden tilannekomediansa Mutsin kyydissä kanssa. Sarjassa Drescher näytteli Fran Reevesiä, kahden lapsen keski-ikäistä äitiä, joka elää Riley Martinin (Ryan McPartlin) kanssa. Ryan on Frania puolet nuorempi eikä Ryan ole paljoa Franin poikaa vanhempi. Entinen Nanny-kollega Charles Shaughnessy näytteli Franin hurmaavaa entistä aviomiestä, Tediä. Mutsin kyydissä lopetettiin 17. toukokuuta 2006 kahden tuotantokauden jälkeen.

Vuonna 2006 Drescher teki vierailevan roolin Kova laki: Rikollinen mieli -sarjan jaksoon "The War at Home". Jakso esitettiin Yhdysvaltain televisiossa 14. marraskuuta. Samana vuonna Drescher lainasi ääntään naispuoliselle golemille Simpsonien jaksoon "Kauhujen talo, osa 17". Drescher vieraili vuonna 2008 Entouragen jaksossa "The All Out Fall Out", jossa hänen roolinsa oli rouva Levine.

Vuonna 2008 Drescher ilmoitti, että hänellä oli kehitteillä uusi sitcom nimeltään The New Thirty, jossa myös Rosie O'Donnell tulisi näyttelemään.[5] Sarja olisi kertonut kahdesta vanhahkosta lukioystävyksestä selviytymässä keski-iän kriiseistä.[5] Sitcom jäi kuitenkin toteutumatta. Vuonna 2010 Drescher palasi uudestaan television pariin oman päiväsaikaan esitettävän The Fran Drescher Tawk Show -nimisen talk show'n kanssa. Vaikka ohjelma debytoi vahvasti, se lopetettiin sen kolmen viikon koeajan jälkeen ohjelman saatua kohtalaista menestystä. Seuraavana vuonna Drescherin ja Peter Marc Jacobsonin luoma sitcom Happily Divorced debytoi TV Landin televisiokanavalla 15. kesäkuuta vuonna 2011. Happily Divorced -sarjassa Drescher näyttelee losangelesilaista floristi Fran Lovettia, jonka Peter-niminen aviomies tulee ulos kaapista 18 aviovuoden jälkeen. Drescher myös tuotti ja käsikirjoitti Happily Divorcedin jaksoja. Happily Divorced lopetettiin elokuussa 2013 34:n jakson jälkeen.

Drescher debytoi Broadwaylla 4. helmikuuta vuonna 2014 musikaalissa Cinderella äitipuoli Madamen roolissa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drescher ja Jacobson erosivat vuonna 1996, ja heidän avioeronsa myönnettiin vuonna 1999.[2] Heillä ei ollut lapsia. Drescher on työskennellyt HLBT-oikeuksien aktivistina Jacobsonin tullessa ulos kaapista.[6] Drescher on kertonut avioeron ensisijaiseksi syyksi hänen tarvettaan muuttaa suuntaa elämässään. Avioeron jälkeen Drescher tapaili 16 vuotta häntä nuorempaa miestä.[6] Drescher kertoi, että parisuhde auttoi häntä voittamaan syöpä, ja Drescher käytti tätä suhdetta inspiraationa sitcomin Mutsin kyydissä luomiseen.[6] Drescher ja Jacobson ovat pysyneet ystävinä ja liikekumppaneina avioeron jälkeen.[6]

Vuoden 1985 ryöstö ja raiskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa vuonna 1985 kaksi aseistautunutta ryöstäjää murtautui Drescherin ja Jacobsonin Los Angelesissa sijainneeseen asuntoon.[1] Toinen heistä penkoi heidän kotinsa ja toinen raiskasi Drescherin ja hänen ystävänsä aseella uhaten.[1] Jacobsonin kimppuun oli hyökätty ja hänet sidottiin. Jacobson pakotettiin todistamaan koko tapahtunut. Drescheriltä kesti monta vuotta toipua tapahtuneesta; häneltä meni vielä kauemmin myöntää tapahtunut lehdistölle. Hän kertoi Larry Kingin haastattelussa, että vaikka kokemus oli traumaattinen, hän kuitenkin löysi tapoja muuttaa sitä jollakin tavalla positiiviseksi. Kirjassaan Cancer Schmancer (2002) näyttelijätär kirjoitti: "Koko elämäni on vaihdellut negatiivisen ja positiivisen välillä." Drescherin raiskaaja, joka oli ehdonalaisessa vapaudessa rikoksen aikaan, palautettiin vankilaan ja hänet tuomittiin kahteen elinkautiseen.[7]

Syöpätaistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drescher Dancer Against Cancerin lehdistötilaisuudessa vuonna 2010.

Kahden vuoden oireilun ja väärien diagnoosien jälkeen Drescher otettiin Los Angelesin Cedars Sinai Hospitaliin 21. kesäkuuta vuonna 2000 tohtorien diagnosoitua häneltä kohtusyövän.[1][3] Drescherille tehtiin välittömästi sairauden hoitamisen kannalta radikaalinen kohdunpoisto.[1] Drescher sai terveen paperit eikä leikkauksen jälkeistä hoitoa tilattu.[1]

Drescher kirjoitti kokemuksistaan toisessa kirjassaan Cancer Schmancer, joka julkaistiin vuonna 2002.[7][3] Hänen kirjansa tarkoituksena on nostaa tietoisuutta miehille ja naisille syövän varhaisvaroitusmerkeistä.[3]

Cancer Schmancer Movement[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drescher perusti kansainvälisen Cancer Schmancer Movementin 21. kesäkuuta vuonna 2007 oltuaan seitsemän vuotta terveenä.[3][1][8] Tämä yleishyödyllinen järjestö on omistautunut asialle, jossa kaikkien naisten syövät tulisi diagnosoida syövän ensimmäisen vaiheen aikana, jolloin syöpä on kaikista vaiheista parannettavissa.[8] Drescher juhli kymmenettä vuotta terveenä 21. kesäkuuta vuonna 2010.

Drescherin tavoitteena on elää niin kauan, että naisten kuolleisuusluvut putoavat naisten terveydenhuollon parannuttua ja syövän varhaisen havaitsemisen kasvettua.[8]

Drescherin toimesta suorapuheisena terveydenhuollon puolestapuhujana Washingtonissa auttoi saamaan yksimielisen hyväksynnän 1245:lle (tunnetaan myös nimellä Johannan laki). Drescher on hyväksytty Congressional Recordiin.

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Life Ball 2009; Bill Clinton, Fran Drescher ja Elke Winkens.
Drescher ja Goli Ameri.

Goli Ameri nimitti demokraattisen Drescherin Yhdysvaltain diplomaatiksi 8. syyskuuta vuonna 2008. Drescherin virallinen arvonimi on Public Diplomacy Envoy for Women's Health Issues. Matkustellen ympäri maailmaa Drescher tukee Yhdysvaltain julkisen diplomatian pyrkimyksiä, johon kuuluvat työskentely terveysjärjestöjen kanssa, lisätä tietoisuutta naisten terveysongelmiin liittyvissä kysymyksissä, syövän tietoisuuteen ja havaitsemiseen, ja potilaiden valtuuttamiseen ja asianajoon. Drescherin ensimmäinen matka oli syyskuun lopussa, ja matkan pysähdyspaikkoina olivat Romania, Unkari, Kosovo ja Puola.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drescher on palkittu John Wayne Instituten Woman of Achievement Awardilla, Gilda Awardilla, City of Hope Woman of the Year Awardilla, Hebrew University Humanitarian Awardilla ja Albert Einstein College of Medicine’s Spirit of Achievement Awardilla.

Viimeksi Drescheriä kunnioitettiin City of Hope Spirit of Life Awardilla, jonka hänelle myönsi senaattori Hillary Clinton.

Drescher oli kunniavieraana Dancer Against Cancer -hyväntekeväisyystapahtumassa, joka pidettiin Hofburgin palatsissa Itävallan Wienissä 10. huhtikuuta 2010. Dancer Against Cancerissa Drescherille myönnettiin ensimmäinen My Aid Award hänen saavutuksistaan syövän ennaltaehkäisemisen ja kuntoutuksen tukijana.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1977 Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa Saturday Night Fever Connie
1978 American Hot Wax – kuumaa vahaa American Hot Wax Sheryl
1980 Hollywoodin svengijengi The Hollywood Knights Sally
Gorp Evie
1981 Ragtime – toivon ja vihan aika Ragtime Mameh
1983 Tohtori Detroit Doctor Detroit Karen Blittstein
1984 Hei me rokataan! This Is Spinal Tap Bobbi Flekman
Young Lust
Sekasotku rantahotellissa The Rosebud Beach Hotel Linda
1989 Ensimmäinen leffa The Big Picture Polo Habel
Kaapelit irti! UHF Pamela Finklestein
It Had to Be You
1990 Wedding Band Veronica
Cadillac Man Cadillac Man Joy Munchack
1992 Miljoonan dollarin keikka We're Talkin' Serious Money Valerie
1994 Auto 54 – kuuluuko? Car 54, Where Are You? Velma Velour
1996 Jack Jack Dolores "D.D." Durante
1997 Tyttö ja tyranni The Beautician and the Beast Joy Miller
2000 Ihmeentekijä Picking Up the Pieces Sisar Frida
2005 Santa's Slay – paholaispukki Santa's Slay Virginia Mason
2006 Huisi hai Shark Bait Pearl (ääni)
2012 Hotel Transylvania Hotel Transylvania Eunice (ääni)
Huisi hai 2 The Reef 2: High Tide Pearl (ääni)
Televisioelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1978 Pelon kesä Stranger in Our House Carolyn Baker
1984 P.O.P. Maggie Newton
1988 Meidän mutsi rokkaa Rock 'n' Roll Mom Jody Levin
1989 Hylätty Love and Betrayal Germaine
What's Alan Watching? Gail Hoffstetter
1990 Hurricane Sam Rene Gianelli
1993 Terrori-isku Without Warning: Terror in the Towers Rosemarie Russo
2003 Kauneuskuningatar Beautiful Girl Amanda Wasserman
Lyhytelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
2000 Kid Quick Kerry
2011 Mindwash. The Jake Sessions Madame LaRue (ääni)
Televisio
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Jakson nimi / jaksojen määrä Rooli
1982 Fame Fame "Metamorphosis" Rhonda
1983 9 to 5 9 to 5 "The Oldest Profession" Tapioca
1985 Silver Spoons Silver Spoons "Marry Me, Marry Me: Part 2" Annie
227 227 "The Refrigerator" Rouva Baker
Who's the Boss? Who's the Boss? "The Heiress" Carol Patrice
1986 "Charmed Lives" Joyce Columbus
Charmed Lives Charmed Lives "Pilot" Joyce Columbus
"The Love That We Lost"
"The First Episode"
"The Fundimental Things Apply"
Harryn lakitupa Night Court "Author, Author" Miriam Brody
1989 The Tracey Ullman Show The Tracey Ullman Show "The Holland Tunnel of Love" Apulainen
1990 Alf ALF "Future's So Bright, I Gotta Wear Shades" Roxanne
WIOU WIOU "Pilot" Jo Finc
1991 Dream On Dream On "The Second Greatest Story Ever Told" Kathleen
Princesses Princesses 8 jaksoa Melissa Kirshner
19931999 Nanny The Nanny 147 jaksoa Fran Fine / Fran Sheffield
1999 Mad Tv MADtv "Episode #5.9" Omana itsenään
2000 Seesamtie Sesame Street "Episode #31.1" Omana itsenään
2003 Good Morning, Miami Good Morning, Miami "Fear and Loathing in Miami" Roberta Diaz
"About a Ploy"
"Three Weeks Notice"
2004 Strong Medicine – kovaa lääkettä Strong Medicine "Cinderella in Scrubs" Irene Slater
Phua Chu Kang Phua Chu Kang "Episode #7.3" Fran Fine
The Nanny Reunion: A Nosh to Remember The Nanny Reunion: A Nosh to Remember TV-spesiaali Omana itsenään
20052007 Mutsin kyydissä Living with Fran 26 jaksoa Fran Reeves
2005 Sisko ja sen sisko What I Like About You "Girls Gone Wild"
Vaimoni on prinsessa I Married a Princess "Malibu Charity Bash" Omana itsenään
2006 Simpsonit The Simpsons "Kauhujen talo, osa 17"
(engl. "Treehouse of Horror XVII")
Naispuolinen Golem (ääni)
Kova laki: Rikollinen mieli Law & Order: Criminal Intent "The War at Home" Elaine Dockerty
2007 Thank God You're Here Thank God You're Here "Episode #1.5" Omana itsenään / Neiti Bumblebee
2008 Live from Lincoln Center Live from Lincoln Center "Camelot" Morgan Le Fay
Entourage Entourage "The All Out Fall Out" Rouva Levine
2010 Glenn Martin, DDS Glenn Martin, DDS "Dad News Bears" Arlene Stein (ääni)
The Fran Drescher Show The Fran Drescher Show Omana itsenään juontajana
20112013 Happily Divorced Happily Divorced 34 jaksoa Fran Lovett

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri
Vuosi Näytelmän nimi Paikka
20022004 The Exonerated Bleecker Steet Theatre
2006 Some Girl(s) Lucille Lortel Theatre
2009 Love, Loss, and What I Wore Westside Theatre

Muut työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuottajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Laji
1997 Tyttö ja tyranni The Beautician and the Beast Elokuva
19931999 Nanny The Nanny Televisiosarja
2004 The Nanny Reunion: A Nosh to Remember The Nanny Reunion: A Nosh to Remember TV-spesiaali
20052007 Mutsin kyydissä Living with Fran Televisiosarja
2010 The Fran Drescher Show The Fran Drescher Show Televisiosarja
20112013 Happily Divorced Happily Divorced Televisiosarja
Käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Laji
19931999 Nanny The Nanny Televisiosarja
2006 Mutsin kyydissä Living with Fran Televisiosarja; 1 jakso
20112013 Happily Divorced Happily Divorced Televisiosarja
Ohjaajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Laji
19981999 Nanny The Nanny Televisiosarja; 3 jaksoa
2004 Strong Medicine – kovaa lääkettä Strong Medicine Televisiosarja; 1 jakso

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enter Whining. New York: ReganBooks, 1996.[1]
  • Cancer Schmancer. New York: Warner Books, 2002.[3][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Biography for Fran Drescher IMDB.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  2. a b c d Fran Drescher Biography (1957-) filmreference.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i Biography for Fran Drescher Allmovie.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  4. Fran Drescher at Emmys emmys.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  5. a b BUZZ: Rosie O'Donnell, Fran Drescher combine for TV's whiniest sitcom? newsday.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  6. a b c d Fran Drescher on Dating After Divorce CNN.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  7. a b CNN LARRY KING LIVE: Interview with Fran Drescher CNN.com. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
  8. a b c Fran Drescher Launches Cancer Schmancer Movement looktothestars.org. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fran Drescher.