Fotoniepookki
Fotoniepookki on kosmologiassa alkuräjähdyksen varhainen vaihe, jolloin fotonit muodostivat suurimman osan kaikkeuden energiasta. Se seurasi heti leptoniepookin jälkeen ja kesti aikavälin 3 sekuntia 380 000 vuotta jälkeen alkuräjähdyksen.
Fotoniepookki alkoi noin 3 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen, kun suurin osa leptoneista ja antileptoneista oli annihiloinut toisensa. Epookin aikana lämpötila oli riittävän korkea, jotta aine pysyi kuumana ja tiheänä protoneista, neutroneista, elektroneista, fotoneista ja myöhemmin myös atomiytimistä koostuvana plasmana.
Aikavälinä 100–300 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen lämpötila ja tiheys oli sopiva atomiydinten muodostumisella neutroneista ja protoneista alkuräjähdyksen ydinsynteesiksi kutsuttavassa tapahtumassa.
Noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen kaikkeus oli viilentynyt tasolle, jossa atomiytimet ja elektronit saattoivat yhtyä sähköisesti neutraaleiksi atomeiksi. Tällöin fotonien vuorovaikutus aineen kanssa väheni merkittävästi ja vapautui nykyisin havaittava jäännössäteily, josta käytetään nimitystä kosminen taustasäteily.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jonathan Allday: Quarks, Leptons and the Big Bang. Second Edition. Taylor & Francis, 2002. ISBN 978-0-7503-0806-9.
Alkuräjähdys | Planckin epookki | Suuri yhtenäisepookki | Sähköheikkoepookki (Inflatorinen epookki | Uudelleenlämpeneminen | Baryonigeneesi) | Kvarkkiepookki | Hadroniepookki | Leptoniepookki
Fotoniepookki (Alkuräjähdyksen ydinsynteesi | Aineen valtakausi | Rekombinaatio) | Pimeä kausi | Reionisaatio