Fosforesenssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä.

Fosforesenssi on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä. Fosforoiva aine voidaan altistaa esimerkiksi näkyvälle valolle ja siirrettäessä pimeään se hehkuu valoa.

Fosforesenssi eroaa fluoresenssista siten, että atomit pysyvät pidempään virittyneinä. Toisin kuin fluoresenssissa, fosforoiva aine emittoi säteilyä jonkin aikaa vielä senkin jälkeen, kun atomin virittymisen aiheuttaja on poistettu.[1]

Fosforesenssia ilmenee joillakin vesieliöillä ja sienillä.[1]

Fysikaalinen ilmiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosforesenssissä atomiin osuva fotoni virittää sen. Atomin elektroni siirtyy korkeammalle viritystilalle. Viritystilan purkautuessa syntyy yksi tai useampi pienempienerginen fotoni. Loppuosa energiasta muuttuu lämmöksi. Emissiovaihe saattaa kestää jopa tunteja.

Fosforoivat aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosforoivia aineita käytetään muun muassa pimeässä loistavissa tarroissa sekä esimerkiksi hätäpoistumismerkinnöissä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Facts on File Dictionary of Physics, s. 185. Infobase Publishing, 2009. ISBN 9781438109497. (englanniksi)
Luminesenssin alalajit
elektroluminesenssi - fotoluminesenssi -
fluoresenssi
fosforesenssi
kemiluminesenssi -
bioluminesenssi
termoluminesenssi
triboluminesenssi - radioluminesenssi - sonoluminesenssi
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.