Formula 1:n vakoiluskandaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Formula 1:n vakoiluskandaali, josta käytettiin myös nimitystä Stepneygate[1] oli Formula 1 -kauden 2007 aikana nähty tapahtumasarja, jossa McLaren-talli syyllistyi Ferrarilta peräisin olleen salaisen tiedon vastaanottoon ja hyödyntämiseen. McLarenilta tietoja kulkeutui myös Renault-tallille. Tietoja antoi McLarenille Ferrarin työntekijä Nigel Stepney, joka irtisanottiin tapauksen takia. Tapauksen johdosta kansainvälinen autoliitto FIA tuomitsi McLarenin maksamaan ennätykselliset 100 miljoonan dollarin sakot vakoilusta, minkä lisäksi se menetti kaikki kauden 2007 valmistajien MM-sarjan pisteensä. Tallin kuljettajien pisteisiin ei koskettu, eikä Renault-tallia rangaistu tietojen hallussapidosta.

Skandaalin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset viitteet vakoilusta nähtiin jo ennen kautta. Kaudella 2007 Formula 1 -sarjassa käytettiin ainoastaan Bridgestonen renkaita rengasvalmistaja Michelinin vetäydyttyä lajista. Kun kaikki muut Michelin-renkaita edelliskaudella käyttäneet tallit olivat suurissa ongelmissa talvitesteissä, McLaren onnistui muuttamaan autonsa Bridgestone-renkaille sopivaksi heti ensimmäisellä yrityksellä. McLaren onnistui myös parantamaan autonsa vauhtia huomattavasti ensimmäisen ja toisen kilpailun välissä. Kun kauden avauskilpailussa Australian GP:ssä Ferrari oli selvästi McLarenia nopeampi, McLaren otti kauden toisessa osakilpailussa Malesian GP:ssä kaksoisvoiton.[2]

Kauden kuluessa McLarenin sisällä alkoi kuohua. McLarenilla ajanut hallitseva maailmanmestari Fernando Alonso oli jäänyt nuoren tallikaverinsa Lewis Hamiltonin jälkeen, vaikka vaati tallissaan ykköskuljettajan asemaa. Tästä suivaantuneena Alonso uhkaili tallia skandaalin paljastamisella, mikäli ei saisi ykköskuljettajan asemaa.[3] Tästä syystä McLarenin tallipäällikkö Ron Dennis joutui myöhemmin ottamaan suoraan yhteyttä FIA:n johtajaan Max Mosleyyn, aloittaen tallin sisäisen sähköpostiliikenteen paljastumisen. Ferrarin autoja käsittelevää salaista tietoa olivat vastaanottaneet ainakin Alonso, testikuljettaja Pedro de la Rosa ja pääsuunnittelija Mike Coughlan.[4]

Skandaali paljastui, kun Kimi Räikkösen ja Felipe Massan Ferrari-autojen tankeista löytyi sinne kuulumatonta jauhetta ennen kauden 2007 Monacon GP:ta. Syylliseksi paljastui tallin päämekaanikko Nigel Stepney, jonka tekoa pidettiin kostona siitä, ettei häntä oltu ylennetty tallin tekniseksi johtajaksi.[5] Sabotaasin tutkinnan yhteydessä paljastui myös, että Stepney oli myös vuotanut Ferrarin teknisiä tietoja McLarenille. McLarenin kautta tiedot olivat vuotaneet eteenpäin myös Renault'lle.[6]

FIA:n tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen autourheiluliitto FIA tuomitsi tapauksesta yhden kaikkien aikojen suurimmista urheilulajiin liittyvistä rangaistuksista. McLaren menetti kaikki kauden 2007 valmistajien MM-sarjan pisteensä ja joutui maksamaan sakkoa ennätykselliset 100 miljoonaa dollaria. Kuljettajien MM-sarjan pisteisiin ei koskettu.[7] Renault-tallia ei rangaistu vakoilusta mitenkään.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giorgio Piola (toim.): Formula 1 2007/2008 Technical Analysis. Milano: Giorgio Nada Editore, 2008. ISBN 978-88-7911-435-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katkera kosto Iltalehti.fi. 5.7.2007. Viitattu 22.9.2009.
  2. Piola 2008, s. 2
  3. Ferrari-mestari ei ole unohtanut – kielteinen reaktio Alonsoon loppuelämäkseni SuomiF1.com. 23.12.2012. Viitattu 23.12.2012.
  4. Garside, Kevin: Spygate threat to Alonso's future Telegraph.co.uk. 15.9.2007. Viitattu 23.12.2012.
  5. Lehti: Kimin auton sabotoinnista todisteita Iltalehti. 23.10.2007. Viitattu 23.9.2009.
  6. a b FIA: Renaultille ei rangaistusta Iltalehti.fi. 6.12.2007. Iltalehti. Viitattu 12.1.2009.
  7. McLaren menettää valmistajien MM-pisteet ja saa 100 miljoonan dollarin sakot Helsingin Sanomat. 13.9.2007. Viitattu 22.9.2009.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.