Flynkilpikonna

Flynkilpikonna
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Matelijat Reptilia Lahko: Kilpikonnat Testudines Alalahko: Pystytaivuttajat Cryptodira Heimo: Carettochelyidae Alaheimo: Carettochelyinae Suku: Carettochelys Laji: insculpta
Kaksiosainen nimi
Carettochelys insculpta Ramsay, 1887
Katso myös
Flynkilpikonna Wikispeciesissä   Flynkilpikonna Commonsissa

Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on Carettochelyidae heimon ainut laji ja kuuluu pystytaivuttajien alalahkoon. Flynkilpikonnalla on kaksi alalajia: Carettochelys insculpta insculpta ja Carettochelys insculpta canni. Flynkilpikonna on makean veden kilpikonna, mutta saattaa elää myös murtovedessä. Flynkilpikonnat voivat kasvaa 20 kilogrammaa painaviksi ja noin 70 senttimetriä pitkiksi. Flynkilpikonnat ovat kaikkiruokaisia. Se munii 15-20 munaa.

Flynkilpikonnalla on nahkamainen harmaanvihreä kilpi ja surkastunut valkoinen plastron eli alakilpi. Sen raajat ovat merikilpikonnien tapaan räpylämäiset ja kynsillä varustetut. Nuorilla yksilöillä kilven reuna on sahalaitainen. Flynkilpikonnalla on kärsämäinen kuono ja isot silmät. Eläin on hyvin arka ja yöaktiivinen. Se elää hiekkapohjaisissa joissa, missä on hidas virtaus. Kilpikonna kaivautuu hiekkaan lapioimalla sitä kilpensä päälle eturäpylöillään. Flynkilpikonnan levinneisyysalue kattaa Uuden-Guinean eteläosat ja Australian pohjoisosat. Laji löydettiin Uuden-Guinean saarelta jo 1700-luvulla, mutta Australiasta ensihavainto tehtiin vasta vuonna 1969.

Lähteet

• O'Shea M. & Halliday T., 2009, Matelijat ja sammakkoeläimet, Dorling Kindersley & readme.fi, 256 s.