Flexifuel-auto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ensimmäinen kaupallisesti valmistettu flexifuel-auto, T-Ford.

Flexifuel-auto, myös flexfuel-auto, FFV-malli tai etanoliauto, toimii kahdella vaihtoehtoisella polttoaineella, joko korkeaseosetanolilla tai bensiinillä. Molemmat polttonesteet tankataan samaan polttoainesäiliöön. Flexifuel-mallit toimivat samoin kuin bensiinikäyttöiset autot. Polttonestesäiliö, -varustus ja -putkistot valmistetaan korroosion kestävistä materiaaleista, tiivisteiden taas täytyy kestää etanolia. Moottorin ohjauksessa käytetään usein erityistä sekoitussuhteen tunnistavaa anturitekniikkaa. Flexifuel-auton käyttöönotto ei vaadi autoilijalta uusien toimintatapojen opettelua, vaan auton voi tankata normaaliin tapaan.

Ottomoottorilla varustettuja ajoneuvoja voi myös jälkikäteen muuntaa flexifuel-ajoneuvoiksi[1][2]. Tietyt automallit voidaan muuttaa flexifuel-autoiksi pelkästään moottorinohjauksen ohjelmiston vaihtamisella (mm. Saabin Trionic 7 -moottorinohjauksella varustetut mallit).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henry Ford suunnitteli T-Ford henkilöauton kulkemaan etanolilla, mutta auton saattoi tankata myös bensiinillä, sillä siinä oli säädettävä kaasutin, jonka ansiosta seoksen rikkautta saattoi kohtuullisen helposti säätää.[3][4][5]

Fordille työskennellyt Roberta J. Nichols kehitti flexifuel-tekniikkaa 1980-luvulla. Fernando Damasceno kehitti moottorin säätötekniikkaa edelleen yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi.[6] Brasiliassa uuden tekniikan suosio kasvoi nopeasti 2000-luvun alussa.[7]

Suomessa korkeaseosetanolia alkoi vuonna 2009 ensimmäisenä myydä St1 tuotenimellä RE85.[8]. Elokuussa 2014 RE85-polttoainetta myytiin 47 St1- ja Shell-asemalla[8] Samaan aikaan ABC-ketjun vastaava tuote, Ekoflex E85, oli myynnissä yli 50 asemalla.[9]

Alkuvuonna 2011 Suomessa oli noin 2 500 rekisteröityä flexifuel-autoa.[10] Ruotsissa alemmin verotetut ns. ”ympäristöautot” olivat 2000-luvun loppuvuosina valtaosin flexifuel-autoja, mutta vuoteen 2014 mennessä saman verokohtelun piiriin kuuluvat dieselkäyttöiset autot olivat lähes syrjäyttäneet ne markkinoilta.[11]

Vuonna 2020 E85-polttoaineelle suunniteltujen uusien autojen kauppa Euroopassa on pysähtynyt. Esimerkiksi Suomessa ei ole rekisteröity yhtäkään uutta etanoliautoa vuosina 2018–2020. Tähän on vaikuttanut se, että tyyppihyväksynnässä FlexFuel-autojen päästöt on mitattava kahdesti: sekä bensiini- että etanolipolttoaineella. Lisäksi uuden WLTP-mittaustavan käyttöönotto on aiheuttanut mittauksissa ruuhkan.[12]

Vuonna 2020 Suomessa kulkee etanolilla 4 312 henkilöautoa[13], 106 kuorma-autoa[14], 9 pakettiautoa[14], ja kaksi linja-autoa[15].

Etanolibussi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset etanolibussit tulivat liikenteeseen Suomessa vuonna 2013, kun Helsingin Bussiliikenne aloitti etanolibussiliikenteen RED95-etanolidieselhankkeen myötä. Hankkeessa käytetään Scanian teknologiaa ja polttoaineena St1:n jätepohjaista biopolttoainetta. Ruotsissa etanolidiesel-teknologiaa on käytetty yli 20 vuotta, esimerkiksi Tukholmassa liikennöi 500 etanolidieselmoottorilla varustettua linja-autoa.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salonen, Juha: Muutaman satasen hintaisella suomalaiskeksinnöllä leikkaat 80% bensiiniautosi hiilidioksidipäästöistä - ”Päätimme tehdä maailman parhaan" Tekniikka & Talous. 2.3.2019. Viitattu 3.3.2019. Lainaus: "Seitsemän vuoden uurastus palkittiin. Syntyi kännykän kokoinen, täysautomaattinen älyohjain eFlexFuel. Laite voi globaalisti päivittää yli 700 miljoonaa bensamoottoria biopolttoaineelle. Yhden laitteen asennus maksaa 500 euroa."
  2. Rouhiainen, Niko: Vanhasta autostasi ekologinen 60 minuutissa ja 300 eurolla suomalaistekniikalla - "aluksi laitteisto oli Suomessa laiton” Tekniikka & Talous. 27.8.2019. Viitattu 27.8.2019.
  3. English, Andrew: Ford Model T reaches 100 The Telegraph. 25.7.2008. Telegraph Media Group. Viitattu 8.4.2015. (englanniksi) Lainaus: "Powered by a 2.9-litre, four-cylinder engine with a two-speed transmission, the Model T was simple and reliable, but surprisingly fast for its day. Top speed was around 45mph, with fuel economy of around 40mpg depending on how the car was driven. It was originally designed to run on bio ethanol, but the decreasing cost of oil (and US prohibition) meant that most were run on oil-derived petrol."
  4. Addison, Keith: Ethanol fuel Journey to Forever. 21.9.2013. Viitattu 8.4.2015. (englanniksi) Lainaus: "Henry Ford designed the famed Model T Ford to run on alcohol – he said it was "the fuel of the future". The oil companies thought otherwise, however – but the oil crisis of the early 1970s gave ethanol fuel a new lease of life."
  5. Hunt, V. Daniel: The Gasohol Handbook, s. 9. Industrial Press, 1981. ISBN 0-8311-1137-2. (englanniksi) Lainaus: "His subsequent Model T was built with an adjustable carburetor that could easily be modified to use pure alcohol in the engine."
  6. Patentti DE 10323787 A1 Carlos Fernando Damasceno: "Motorsteuersystem"
  7. Zubrin, Robert: Energy Victory: Winning the War on Terror by Breaking Free of Oil, s. 166–167. Amherst, New York: Prometheus Books, 2007. ISBN 978-1-59102-591-7. (englanniksi)
  8. a b RE85 - Jätepohjainen biopolttoaine St1. Arkistoitu 2.10.2016. Viitattu 1.7.2014.
  9. Ekoflex E85 ABC. Viitattu 28.8.2014.
  10. Yle: Etanolipolttoaineen myynti laajenee yle.fi. 07.04.2011. Viitattu 15.07.2014.
  11. Yllätyskäänne: Ruotsalaiset eivät osta enää näitä autoja, Uusi Suomi 1.10.2014.
  12. Jussa Nieminen: Etanoli meni jo. Tekniikan maailma, 2.9.2020, nro 16, s. 10. Otavamedia.
  13. Liikennefakta - Liikennekäytössä olevat käyttövoimittain TraFi. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 10.9.2020.
  14. a b Liikennefakta - Käyttövoimat TraFi. Arkistoitu 8.12.2018. Viitattu 10.9.2020.
  15. Liikennefakta - Käyttövoimat TraFi. Arkistoitu 8.12.2018. Viitattu 10.9.2020.
  16. Ensimmäiset etanolibussit liikenteeseen Helsingissä. Uusimaa, 30.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]