Elisa (yritys)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Finnet International Oy
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elisa Oyj

Elisa wordmark.svg

Tunnuslause Siinä on ideaa.
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: ELI1V
Markkina-arvo Nousua 3 069 milj. € (31.12.2013)[1]
Perustettu 1882 (tuolloin nimellä Helsingin puhelinyhdistys)
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila
Puheenjohtaja Raimo Lind
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala Tietoliikenne
Liikevaihto Laskua 1 547 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Laskua 281 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Nousua 4 217 (31.12.2013)[1]
Tytäryhtiöt Xenetic Oy
Doneto Oy
Enia Oy
Videra Oy
Appelsiini Finland Oy
Sulake Corporation Oy
Kotisivu www.elisa.fi

Elisa Oyj on suomalainen pörssiyhtiö. Yhtiö tarjoaa lanka- ja matkapuhelinliittymiä sekä kiinteitä- ja mobiililaajakaistaliittymiä eri tuotenimillä ja brändeillä. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat kaapelitelevisioliittymät ja muut erityisesti liittymätuotteiden kanssa toimivat palvelut. Yhtiö on muodostunut yritysmuodon muutosten, yrityskauppojen ja fuusioiden tuloksena entisestä Helsingin Puhelinyhdistyksestä.

Konsernin palveluihin kuuluvat ADSL- ja mobiililaajakaistaliittymät brandeillä Elisa ja Saunalahti, kaapelimodeemiliittymät brandillä Elisa ja Saunalahti, GSM-liittymät brandeillä Elisa, Kolumbus, Saunalahti ja EUnet Finland, kiinteät puhelinliittymät brändeillä Elisa, Saunalahti, EUnet Finland ja tietoliikennepalvelut yrityksille brandeillä Elisa ja EUnet Finland. Kuluttajille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Joensuussa (ei Kiihtelys- eikä Tuupovaarassa). Yrityksille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa valtakunnallisesti brandeilla Elisa ja EUnet Finland.

Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 4 217. Elisan liikevaihto vuonna 2013 oli 1 547 miljoonaa euroa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Puhelinyhdistyksestä Elisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daniel Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen (HPY) 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli siihen antanut luvan. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.

Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi vuonna 1994. Osakeyhtiön omistajana pysyi Helsingin puhelinyhdistys. Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut Helsingin Puhelin Oyj listattiin pörssiin vuonna 1997. Entinen puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi, sitten osakeyhtiöksi nimellä HPY Holding Oyj ja sulautui viimein pörssinoteerattuun tytäryhtiöönsä vuonna 2000. Nimi Elisa Communications otettiin käyttöön 14.1.2000. "Elisa" juontuu 1980-luvulla perustetusta X.400-pohjaisesta Elisa-sanomanvälitysjärjestelmästä (elektroninen sanomanvälitys). Emoyhtiön nimi muutettiin muotoon Elisa Oyj vuonna 2003.[2][3][4][5]

Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta.

Radiolinja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiolinjan logo. Elisan matkapuhelinliittymien entinen nimi on Radiolinja.

Radiolinja oli GSM-operaattori, joka perustettiin 1988. Radiolinja oli alun perin mukana suomalaisten paikallispuhelinyhtiöiden yhteenliittymässä, Finnetissä. Elisa hankki enemmistön Radiolinjasta 1998.[6] Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa 2004 ja yhtiö sulautui Elisaan vuoden 2005 lopussa.[7][8]

Radiolinjan fuusiossa tapahtunutta Elisan itselleen suuntaamaa osakeantia käsitellään yhä oikeudessa. Joidenkin pienomistajien mielestä Elisa alihinnoitteli osakkeensa.lähde?

Saunalahti Group Oyj[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunalahden juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin kolme keskikokoista Internet-operaattoria yhdistyi. Yrityksen nimi oli tuolloin Saunalahden Serveri oy. Nimi vaihtui vuonna 2000 Jippii Groupiksi ja vuonna 2003 Saunalahti Group Oyj:ksi. Elisa osti Saunalahti Groupin vuonna 2005 ja veti yhtiön pois pörssistä maaliskuussa 2006. Saunalahden tulos oli sitä ennen useana vuonna tappiollinen. Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa[9]. Nykyään se on Elisan brändi, jolla tarjotaan kuluttajille matkapuhelinliittymiä sekä mobiili- ja internetpalveluita.

EUnet Finland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa EUnet-verkon toiminnasta vastasi vuoden 1992 loppuun asti Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys (FUUG) ry. Vuoden 1993 alusta alkaen verkon toiminnasta vastasi EUnet Finland Oy, jonka yksi omistajista FUUG oli. Saunalahti Group Oyj osti vuonna 2002 KPNQwest Finlandin, jonka liiketoiminnoista muodostettiin EUnet Finland konsernin sisällä. EUnet-nimi on historiallisista syistä käytössä myös joissakin muissa maissa toimivilla saman alan yrityksillä. Uusmyynti loppui 1.6.2006.

Kolumbus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan Kolumbus-liittymän logo.

Kolumbus oli alkuaan Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Merkin alla myytiin myös muita Internet-palveluita kuten hakemisto- ja sähköisen kaupankäynnin palveluita, sovellusvuokrausta ja webmediatoteutuksia. Kolumbuksen web-portaalissa aloitti myös sittemmin Habbo Hoteliksi muuttunut Hotelli Kultakala -niminen verkkopeli. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy.[10][11] Kuitenkin jo vuonna 2002 Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.[12]

Vuonna 2004 Kolumbus-tuotemerkki tuotiin markkinoille uudelleen. Tällä kertaa kyseessä oli Elisan GSM-verkossa toimiva matkapuhelinliittymä, joka oli tarkoitettu halpaliittymämarkkinoille.[13] Kolumbus alkoi toisena Suomessa Cubion jälkeen tarjota kiinteähintaisia puheluita.lähde? Kolumbus-merkkisten matkapuhelinliittymien uusmyynti päättyi vuoden 2009 alussa.[14] Kolumbus-tuotemerkki on vielä 2013 kuitenkin edelleen käytössä vanhoilla matkapuhelinasiakkailla.[15]

Elisaan sulautuneita yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ElisaCom Oy
  • Elisa International Oy (entinen Oy Finnet International Ab)
  • Elisa Internet Oy (entinen Kolumbus Oy)
  • Elisa Networks Oy
  • Elisa Solutions Oy (entinen Datatie Oy)
  • Heltel Oy
  • HPY Holding Oyj, ent. Puhelinosuuskunta HPY, ent. Helsingin puhelinyhdistys
  • Kymen Puhelin Oy[16]
  • Lounet Oy (entinen Lounais-Suomen Puhelin Oy)
  • Oy Mäkitorpan Autoradio Ab
  • PPO-Yhtiöt Oy[17]
  • Oy Radiolinja Ab
  • Riihimäen Puhelin Oy
  • Soon Communications Oyj (entinen Tampereen Puhelinosuuskunta)
  • Saunalahti Group Oyj
  • Telekarelia Oy[18]
  • Tikka Commucations Oy (entinen Joensuun Puhelin Oy)
  • Yomi Oyj (entinen Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö)

Islantilaisomistajan vaatimukset syksyllä 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja Novator Finland Oy vaati syksyllä 2007 ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[19] Kokouksen alla Novator luopui vaatimasta yhtiöjärjestyksen muutosta ja ehdotti vain kahden oman ehdokkaansa valitsemista hallitukseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 21.1.2008, mutta Novator ei saanut siinä riittävää kannatusta ehdotukselleen.[20]

Teknisiä edistysaskeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silloisen Radiolinjan verkossa soitettiin maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu vuonna 1991 ja 13. marraskuuta 2006 Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Tähän asti 3G-puhelut ovat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista.[21]

Vuoden 2006 keväällä Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.

Kilpailurikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun.[22]

Brändit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudet Elisan liittymät ja palvelut myydään kahden eri brändin alla, jotka nykyisin muodostuvat Elisasta ja Saunalahdesta.

Saunalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunalahti on liittymäbrändi, joka tarjoaa asiakkailleen edullisia matkapuhelinliittymiä. Suurin osa Saunalahden palveluista on hoidettavissa täydellisesti internetin välityksellä Oma Saunalahti -sivujen kautta. Se tarjoaa kuluttajille mobiili- ja internetpalveluita. Brändi on keskittynyt kilpailemaan erityisesti hinnalla, mutta samalla se on perinteisesti pyrkinyt tarjoamaan myös innovatiivisia palveluja. Saunalahti syntyi vuonna 1998, kun pienet internetoperaattorit DLC Data Link Connection, SciFi ja Nettilinja yhdistyivät. Yhtiön nimeksi piti alun perin tulla Nettilinja. Yhtiö vaihtoi nimeään välillä Jippiiksi, mutta myöhemmin nimi vaihdettiin takaisin Saunalahdeksi. Saunalahti on Elisan tytäryhtiö.

Elisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa on profiloitu "laatutietoisiksi asiakkaiksi" nimitetylle asiakaskunnalle. Elisa-brändin palvelut keskittyvät enemmän palveluiden tuomiseen kuin Saunalahti-brändin liittymiin keskittyvät tuotteet. Elisan yritystuotteet ja palvelut tuotetaan nykyisin Elisa-brändillä.

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa tuottaa kuluttaja-asiakkaille myös elämyksellisiä palveluita, kuten esimerkiksi Elisa Viihdettä, Elisa Kirjaa ja Elisa Vahti Liveä.

Elisa Viihde on digitaalinen tv-palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen videovuokraamon, maksuttomia kanavia, tallennustilaa, etäkäyttömahdollisuuden puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ja laajakaistan. [23]

Elisa Kirja on sähköisten kirjojen palvelu. Palvelusta voi ostaa e-kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lukea ja kuunnella tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella tai ilmaisella Android- ja iOS-laitteille saatavalla Elisa Kirja -sovelluksella. Elisa Kirjasta on ostettavissa yli 9 000 teosta, ja siellä on laajin valikoima suomenkielisiä e-kirjoja. [24]

Elisa Vahti Live -palvelulla voi katsella ja tallentaa livekuvaa. Palveluun sisältyy videokamera, jonka lähettämää kuvaa voi katsella puhelimella tai tietokoneella. [25]

Muita Elisan palveluita ovat Elisa Lompakko, Elisa Kaapeli-TV ja Elisa Mobiilivarmenne.

Omistus ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake ja osakkeenomistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisalla on paljon rekisteröityjä omistajia, yli 227 000 (26.4.2013)[26]. Suurin osa Elisan omistajista omistaa alle 1000 osaketta. Osakkaiden suuri lukumäärä johtuu siitä, että Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksella sai vuonna 1999 150 osaketta myöhemmin Elisaksi muuttuneessa HPY Holding Oyj:ssä. Osakkaiden määrää on lisännyt myös sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajien saamat osakkeet.

Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Solidium, joka omistaa 10,1 prosenttia osakkeista (4.11.2011).[27]

Kesäkuussa 2009 uutisoitiin, että Suomen valtio oli luovuttanut kaikki omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.[28]

Koko osakekannan markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 3,1 miljardia euroa.[1]

Toimitusjohtaja ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1. heinäkuuta 2003 lähtien Veli-Matti Mattila.

Elisan hallituksessa istuvat:

  • Raimo Lind (hallituksen puheenjohtaja),
  • Ari Lehtoranta (hallituksen varapuheenjohtaja),
  • Leena Niemistö,
  • Eira Palin-Lehtinen,
  • Mika Salmi
  • Mika Vehviläinen,
  • Jaakko Uotila

[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tilinpäätös 2013 (PDF) 7.2.2014. Elisa Oyj. Viitattu 13.2.2014.
  2. Helsingin Puhelin Oy vuosikertomus 1996, s. 2–3
  3. Helsingin Puhelin Oyj vuosikertomus 1997, s. 2
  4. Elisa Oyj Vuosikertomus 2003, s. 16
  5. Elisa Oyj: Osakkeen historia Viitattu 19.12.2013
  6. [http://corporate.elisa.fi/attachment/elisa-oyj/Radiolinja_vsk_98osa2.pdf Oy Radiolinja Ab:n tasekirja 1998, s. 21
  7. Elisa vuosikertomus 2004, s. 1
  8. Elisa Oyj vuosikertomus 2005, s. 1
  9. Saunalahden sulautus ei vaikuta asiakkaisiin
  10. Helsingin Puhelin Oyj: Vuosikertomus 1999
  11. Elisa Communications Oyj Vuosikertomus 2000 s. 20
  12. Elisa vuosikertomus 2002, s. 11
  13. Elisa vuosikertomus 2004, s. 1
  14. Taloussanomat 5.1.2009: Kolumbus lopetti liittymien myynnin
  15. Elisan ja Kolumbuksen matkapuhelinliittymät uudistuivat 1.4.2013
  16. Kymen Puhelin Oy sulautuu Elisaan KYMP-konserni. Viitattu 17.11.2013.
  17. PPO Yhtiöt sulautuu Elisaan vuodenvaihteessa 12.6.2013. KP24. Viitattu 8.2.2014.
  18. Telekarelia sulautuu Elisaan Telekarelia. Viitattu 19.11.2013.
  19. Novatorin ehdotukset ylimääräiselle yhtiökokoukselle 21.1.2008 Elisa Oyj. Viitattu 27.2.2008.
  20. Islantilaiset kärsivät tappion Elisan äänestyksessä Helsingin Sanomat. 21.1.2008. Viitattu 27.2.2008.
  21. Maailman ensimmäinen UMTS900-puhelu soitettiin Elisan verkossa Sektori.com. Viitattu 17.11.2013.
  22. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto. Viitattu 1.12.09.
  23. Elisa Viihde -palvelu yhdistää digitelevision ja netin Viitattu 31.7.2013.
  24. Tervetuloa Elisa Kirja -palveluun Viitattu 31.7.2013.
  25. Elisan uusi palvelu välittää livevideokuvaa arjen tapahtumista kännykkään Elisa Oyj: Tiedotteet. 7.8.2012. Viitattu 31.7.2013.
  26. Omistusrakenne 26.4.2013. Elisa Oyj. Viitattu 27.4.2013.
  27. Omistustajat 4.11.2011. Elisa Oyj. Viitattu 5.11.2011.
  28. Valtio siirsi Elisan osakkeet Solidiumille 12.6.2009. Verkkouutiset. Viitattu 30.1.2010.
  29. Hallitus Elisa. Viitattu 27.4.13.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martti Harva, Kurt Nordman, Risto Niku ym: HPY:n muutoksen vuosikymmenet: vuorineuvokset Martti Harva ja Kurt Nordman kertovat, miten Helsingin puhelinyhdistys muuttui tietoliikennekonserniksi. Edita 2002. ISBN 9789519425580
  • Martti Häikiö: Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–98. Edita 1998. ISBN 9513726142
  • Kari Immonen: Sillat sielujen ja ihmismietteen. Suomalaisen puhelimen kulttuurihistoria keskusneideistä tekstiviesteihin. Helsinki 2002. ISBN 951-37-3647-4
  • I. Killinen: Helsingin Puhelinlaitos 1882–1932. Helsinki 1932.
  • E. S. Repo: Helsingin Puhelinlaitos 1882–1957. Helsinki 1956.
  • O. Turpeinen: Helsingin seudun puhelinlaitos 1882–1982. Turku 1981.