Finn-Flare

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Finn Flare on venäläinen vaatetusalan tuotemerkki ja myymäläketju, joka tunnetaan nykyisin erityisesti Venäjän ja Kazakstanin markkinoilla. Sen historia pohjautuu Suomessa toimineeseen vaatevalmistajaan Finn-Flare Oy.

Designvaatteilla vientimarkkinoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallit Pia Christiansen ja Marjatta Svennevig (myöh. Sarpaneva) poseeraavat Finn-Flaren asuissa vuonna 1966.

Finn-Flare sai alkunsa Salossa vuonna 1960, kun kolmannen polven vaateyrittäjä, ekonomi Risto Laaksonen otti sukunsa yrityksen hoitoonsa äidiltään. Salon Leninkitukku Oy:nä tunnettu yritys tähtäsi vientimarkkinoille ja alkoi käyttää huippuluokan suunnittelijoiden, kuten Marjatta Metsovaaran ja Maj Kuhlefeltin palveluksia. Uusi talvi- ja kesämallisto esiteltiin marraskuussa 1965 Lontoossa, missä asujen käytännöllisyys, suunnittelun omaperäisyys ja rohkeat väriyhdistelmät saivat kiitosta osakseen. Nimi Finn-Flare oli alun perin Kuhlefeltin ehdotus silloisen mallistonsa nimeksi, mutta nimestä tuli myöhemmin koko yrityksen nimi. 1960-luvun lopulla Finn-Flare teki Pi Sarpanevan suunnitteleman suositun kokoelman Timo Sarpanevan läpivärjätyn Ambiente-kangasmalliston pohjalta, mutta 1970-luvun alkupuoli oli yritykselle vaikea.[1][2] Bilateraalikauppa Neuvostoliittoon saatiin kuitenkin alkuun 1974, ja kansainvälisiltä messuilta Finn-Flare Oy sai vientimarkkinoita myös Saksasta, Alankomaista, Itävallasta ja Sveitsistä.[3]

1970-luvulla Finn-Flarelle suunnitteli takkeja ruotsalaiset Hans Metzén ja Gudrun Sjöden. Vuosikymmenen puolestavälistä lähtien tärkeimmäksi suunnittelijaksi nousi Reino Koski, joka oli mukana yrityksen historian loppuun asti. Muita Finn-Flarelle suunnitelleita nimiä olivat Ritva-Liisa Pohjalainen, Eeva Kuiro, Marjukka Larsson, Kari Lepistö, Kia Koski, Aulikki Piironen, Isa Kukkapuro, Anja Niskanen, Irmeli Lähde, Mari Wallenius, Minna Koskinen ja Anna-Maija Autio.[4]

Urheiluvaatteita Adidasille ja Koholle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun lopulla Finn-Flare aloitti urheiluvaatetusyhteistyön muun muassa Adidasin ja silloisen suomalaisen jääkiekkovarustemerkin Kohon kanssa. Mallisto laajeni tarjoamaan vaatteita muun muassa alppihiihdon ja tenniksen harrastajille.[3][1] 1980-luvulla Finn-Flaren tuotannosta jopa 80 % meni vientiin, suurimpana vientimaana Neuvostoliitto. 1980-luvun puolivälissä yritys työllisti Suomessa 450 henkeä, mutta kasvavien työvoimakustannusten vuoksi valmistusta piti alkaa siirtää ensin Jugoslaviaan ja sitten Kiinaan.[4]

Nopea loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risto Laaksonen

Neuvostoliiton bilateraalikaupan loputtua 1990 Salon 220 työntekijän tehdas jouduttiin sulkemaan. Risto Laaksonen muutti tilat liikekeskukseksi, ja vientipäällikkönä yrityksessä aloittanut Raimo Aaltonen sai omistukseensa tuotantokoneet ja vähittäismyymäläketjun, jonka hän pian lopetti. Koneet ja laitteet myytiin Pietariin. Suomen 1990-luvun alun lamassa Finn-Flare Oy teki konkurssin, mutta tavaramerkki Finn-Flare jäi Aaltosen omistukseen.[5][4]

Tuotemerkin uusi tuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 venäläinen yrittäjä Ksenia Rjasova osti tuotemerkin Raimo Aaltoselta. Ensin Rjasova myi Finn-Flare-vaatteita Ljudi v Novom -ketjunsa myymälöissä, kunnes vuonna 2003 otti myös myymäläketjun nimeksi Finn Flaren. Se tunnettiin jo Neuvostoliiton aikana suomalaisena laatumerkkinä, ja Rjasova onkin käyttänyt suomalaisuutta hyväkseen merkin markkinoinnissa. Mainoksissa on nähty muun muassa näyttelijä Ville Haapasalo.[6] Mallistot suunnitellaan Suomessa ja Venäjällä ja valmistetaan Aasian maissa.[6] Vuonna 2006 yritys sai taiteelliseksi johtajakseen italialaisen Giusi Laran. Nyt merkillä on yli sata omaa myymälää ja noin 250 franchising-myymälää Venäjällä ja Kazakstanissa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mikola, Tapio: Pikakuvia 1: Vaatemarkkinoinnin vaikuttajia sanoin ja kuvin, s. 51. Karikatyyrit Kati Mikola. Turku: LSK, 1981. ISBN 951-99302-2-1.
  2. Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 59. Otava, 1966.
  3. a b c Finn Flare. (Arkistoitu – Internet Archive) Gagarinsky Shopping and Entertainment Center. Viitattu 30.5.2014.
  4. a b c Lappalainen, Piippa – Almay, Mirja: Kansakunnan vaatettajat, s. 37–39. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20864-7.
  5. Finn-Flare Oyn konkurssipesä (Arkistoitu – Internet Archive), YTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 30.5.2014.
  6. a b Kalle Schönberg: Venäläistynyt Finn Flare palaa Suomeen, Taloussanomat 3.6.2007. Viitattu 30.5.2014.