Final Fantasy (videopeli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Final Fantasy
Kehittäjä Square
Julkaisija Nintendo Entertainment System:
Japani Square
Yhdysvallat Nintendo
MSX 2:
Japani MicroCabin
WonderSwan Color:
Japani Square
PlayStation:
Japani Square
Euroopan unionin lippu Infogrames
Yhdysvallat Square Enix
Game Boy Advance:
Nintendo
PlayStation Portable:
Square Enix
Jakelija Google Play ja App Store
Suunnittelija Hironobu Sakaguchi
Säveltäjä Nobuo Uematsu
Ohjelmoija Nasir Gebelli
Pelisarja Final Fantasy
Julkaistu Nintendo Entertainment System
  • JP 18. joulukuuta 1987
  • NA 12. heinäkuuta 1990
MSX 2
  • JP joulukuu 1989
WonderSwan Color
  • JP 9. joulukuuta 2000
PlayStation
  • JP 31. lokakuuta 2002
  • EU 14. maaliskuuta 2003
  • NA 12. huhtikuuta 2003
Game Boy Advance
  • JP 29. heinäkuuta 2004
  • NA 29. marraskuuta 2004
  • EU 3. joulukuuta 2004
PlayStation Portable
  • JP 19. huhtikuuta 2007
  • NA 26. kesäkuuta 2007
  • EU 8. helmikuuta 2008
Lajityyppi roolipeli
Pelimuoto Yksinpeli
Ikäluokitus CERO: A (kaikenikäisille)
ESRB: Kaikenikäisille ja 10 vuotta tai vanhempi
PEGI 3
USK 6 ja USK 0
Alusta Nintendo Entertainment System, MSX 2, WonderSwan Color, PlayStation, Game Boy Advance, PlayStation Portable
Jakelumuoto Nintendo Entertainment System:pelimoduuli
MSX 2:levyke
WonderSwan Color:pelimoduuli
PlayStation:CD-ROM
Game Boy Advance:pelimoduuli
PlayStation Portable:UMD
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Final Fantasy (jap. ファイナルファンタジー) on Squaren kehittämä ja julkaisema Final Fantasy-sarjan roolipeli. Peli on julkaistu vuonna 1987 Nintendo Entertainment Systemille.

Pelimekaniikan osalta pelin tärkein suunnannäyttäjä oli Dragon Quest[1]. Peli itsessään oli alkusysäys maineikkaalle Final Fantasy -pelisarjalle ja se antoi enemmän jalansijaa edustamansa lajityypin yleistymiselle.

Final Fantasystä on sittemmin tehty useita versioita eri alustoille. Alkuperäinen NES-peli ilmestyi Japanissa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan markkinoille ulottuvan julkaisunsa se sai Final Fantasy II:n rinnalla vasta vuonna 2003, kun PlayStationille kehitetty Final Fantasy Origins tuli saataville. Yhdessä seuraajansa kanssa se on julkaistu myös Final Fantasy I–II ja Final Fantasy I & II: Dawn of Souls -kokoelmissa.

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Final Fantasyn peruskaavaan kuuluu ohjata pelihahmoa selkeästi rajatulla maailmankartalla ja taistella satunnaisesti kohdattuja hirviöitä vastaan.[2] Aluksi liikkuminen tapahtuu kävellen, mutta myöhemmin myös laivaa tai ilma-alusta käyttämällä. Vierailluissa paikoissa pelaajaa informoidaan kohteista, joihin hänen tulee seuraavaksi suunnata, ja hänellä on mahdollisuus käydä paikallisissa liikkeissä hankkimassa yhteenotoissa hyödynnettäviä esineitä ja taikoja. Ostamiseen tarvittavaa gil-valuuttaa saadaan enimmäkseen taistelemalla ja esineitä myymällä.

Hahmojen vahvuus määräytyy heidän tasonsa perusteella, joka käsittää kaikki tasaluvut yhden ja viidenkymmenen välillä. Tasoa nostavat taisteluista saadut kokemuspisteet, joiden määrään vaikuttaa vastustajan haastavuus. Olennaista hahmojen pärjäämisen osalta ovat osumapisteet eli HP (Hit Points), joiden laskiessa nollaan hahmo on tyrmätty ja muuttuu toimintakyvyttömäksi. HP-määrä ja muut ominaisuudet, kuten kestävyys ja nopeus, kehittyvät sitä mukaa, kun taso saa suuremman arvon. Ominaisuuksia voidaan parantaa entisestään hahmoihin liitettävillä aseilla ja varustuksilla, joita ovat muun muassa miekat, sauvat, haarniskat ja kaavut.

Muita pelissä käytettyjä esineitä ovat erityyppiset rohdot, joilla voidaan kohottaa alhaisiksi käyneitä osumapisteitä tai poistaa jokin hahmon tilaa heikentävä vaikutus, esimerkiksi myrkytys. Pelaaja voi lisäksi ostaa tallennuspisteinä toimivia lepotiloja, jotka parantavat hahmoja koosta riippuen: esimerkiksi talossa yöpyminen lisää hahmojen osumapisteitä enemmän kuin teltassa. Toisaalta niiden keskinen hintasuhde on moninkertainen.[3]

Taistelu Garlandia, pelin ensimmäistä pomoa vastaan

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etenemisen kannalta pakollisten loppuvastusten ohella Final Fantasyssä käydään taisteluja kokemuksen ja varallisuuden edestä. Vuoropohjainen taistelujärjestelmä perustuu pitkälti Dragon Questissä esiintyvään periaatteeseen: yhteenoton alkaessa kullekin hahmolle valitaan yksi komento, jonka perusvaihtoehtoja ovat fyysinen hyökkäys, esineiden käyttö ja pakeneminen. Hahmoluokasta riippuen valittavana voi olla myös taikoja. Vuorojen järjestys on nopeudesta riippuvaa: yleensä ne hahmot, joiden nopeudella on korkein arvo, suorittavat komentonsa ensin. Taistelu päättyy, kun jompikumpi osapuolista joko pakenee tai menehtyy viimeistä osanottajaa myöten. Voitoista kertyvien kokemuspisteiden ja rahan määrä on sitä suurempi, mitä haastavampi vastustaja on kyseessä.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisin kuin sarjan seuraavissa osissa Final Fantasy III:a lukuun ottamatta, Final Fantasyn neljällä pelattavalla päähenkilöllä ei ole yleisesti tiedettyjä nimiä tai persoonallisuuksia, ja heistä käytetään pelkästään yhteisnimitystä "Valon soturit" (Warriors of Light). Pelaajan ensimmäisenä tehtävänä on antaa aluksi anonyymeille hahmoille nimi ja hahmoluokka, joka on ainoa pelihahmot ulkoisesti toisistaan erottava piirre. Nimen valinnalle ei ole annettu mitään oletusta, mutta valmiiksi hahmoille osoitettuja ammatteja ovat soturi, varas sekä valkoinen ja musta maagi.

Hahmoluokat ja niiden korotetut tittelit

Final Fantasyn hahmoluokat koostuvat kuudesta eri vaihtoehdosta, joiden vahvuudet ja heikkoudet ovat painottuneet eri tavalla. Pelissä on mahdollisuus siirtää hahmot oman luokkansa toiselle tasolle, minkä ansiosta heidän ominaisuutensa paranevat. Hahmoluokkaa ei voida enää vaihtaa sen jälkeen, kun se pelin alkaessa on valittu.[4]

Loitsuja käyttävät hahmoluokat ovat punainen, valkoinen ja musta maagi. Saavutettuaan päivitetymmän muotonsa maagit muuttuvat velhoiksi, jolloin he voivat laajentaa taikavarojaan entistä vahvemmilla loitsuilla. Pelissä magia jaetaan kahteen kategoriaan, vahingoittavaan mustaan ja parantavaan valkoiseen. Punainen maagi osaa käsitellä näistä kumpaakin. Valkoinen ja musta maagi tosin voivat omaksua punaista maagia vahvempia loitsuja. Yleisimpiä maagien käyttämiä aseita ovat sauvat ja veitset.[5]

Lähitaisteluun perustuvat ammatit ovat puolestaan taistelija (Fighter), varas (Thief) ja musta vyö (Black Belt); myöhemmissä englanninkielisissä versioissa taistelijaa kutsutaan soturiksi (Warrior) ja mustaa vyötä munkiksi (Monk). Pääasiassa miekkaa ja kirvestä käsittelevällä taistelijalla on kaikista taistelijoista suurin osumapistemäärä, ja hänet voidaan sonnustaa pelin vahvimmilla aseilla ja suojilla. Varas ei ole hyökkäyksiltään yhtä voimakas kuin soturi, mutta kykenee muita hahmoja helpommin pakenemaan ja väistämään itseensä kohdistettuja iskuja. Kun varas korotetaan ninjaksi, tämä hallitsee hieman mustaa magiaa. Ritariksi (Knight) korotettu soturi taas taitaa saman verran valkoista magiaa.

Lähinnä aseettomana taistelevalle mustalle vyölle voidaan liittää vain muutamia varusteita, kuten nunchakuja ja rannekkeita. Ammatin vahvuuksia ovat soturin tavoin ruumiillinen voima ja suhteellisen korkeat osumapisteet. Mustan vyön kehittyneempi aste on mestari (Master).

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Valon soturit Conerian kuninkaan edessä pelin PlayStation-versiossa

Maailman hyvinvointia pitävät yllä neljän eri alkuaineen – tulen, maan, ilman ja veden – kristallia, joiden vaikutus määräytyy niissä hohtavan valon mukaan. Neljäsataa vuotta ennen pelin varsinaista alkua kristallit alkoivat sammua, minkä seurauksena elementit heikentyivät ja niistä hyvin riippuvaiset valtakunnat luhistuivat. Tätä nykyä maapallo on tuhoisien metsäpalojen, raivoisten myrskyjen sekä maaperän viljelyskelvottomuuden riivaama. Näinä rappion aikoina Lukahnina tunnettu viisas julkistaa ennustuksen, jonka mukaan tulevaisuudessa niin kutsutut Valon soturit tulevat palauttamaan kristalleihin niissä aiemmin asuneen voiman.

Neljä nuorukaista, joista kukin kantaa mukanaan yhtä loisteensa menettäneistä kristalleista, saapuvat Conerian kuningaskuntaan. Esiteltyään itsensä Lukahnin povaamina Valon sotureina maan kuninkaalle tämä lähettää heidät noutamaan takaisin kidnapattua prinsessa Saraa Garland-nimiseltä luopioritarilta. Soturit onnistuvat päihittämään Garlandin, ja korvauksena pelastettua tytärtään vastaan kuningas rakennuttaa sillan, jonka tarkoituksena on auttaa saattue tien tukkivan salmen yli. Tapahtuman johdosta he voivat aloittaa itään suuntautuvan matkansa pyrkimyksenään saada pimenneet kristallit jälleen syttymään.[6]

Edetäkseen tehtävässään Valon sotureiden on autettava Conerian lisäksi muitakin sivilisaatioita. He muun muassa vapauttavat Pravokan kaupungin sen vallanneilta merirosvoilta[7] ja pelastavat eteläisen haltiavaltakunnan prinssin, joka sotureiden palauttaman kristallin ansiosta herää Astoksen, pimeän haltian, manaamasta unesta.[8] Vastaavista tehtävistä he saavat käyttöönsä avainesineitä ja kulkuneuvoja, jotka tuovat heitä yhä lähemmäksi kohti ongelman ratkaisua. Vasta sen jälkeen, kun he ovat vierailleet Melmondin rappeutuneessa kaupungissa, soturit saavat selville, että heidän on tuhottava alkuaineita heikentävät demonit: Lich, Kary, Kraken ja Tiamat. Jokaisen taistelun päätyttyä yksi kristalli alkaa hohtaa sen perusteella, mitä elementtiä voitettu peto kuihdutti.

Chaos valtaistuimellaan Yoshitaka Amanon kuvittamana

Vaikka kaikki demonit onkin lyöty, Valon soturit ovat vielä yhden haasteen edessä: kristallejaan käyttäen heidän on matkustettava 2000 vuoden takaiseen aikaan ja kohdattava uudelleen ritari Garland, joka elementtien hirviöihin yhdistettynä transformoi itsensä Chaos-demoniksi. Ennen taistelua käy ilmi, että juuri Garlandin toimesta neljän alkuaineen demonit pääsivät nykyisyyteen riuduttamaan maailmaa ja että hänet lähetettiin niiden tilalle menneisyyteen, mikä aiheutti eräänlaisen aikasilmukan; sen sulkeutuessa Garlandista tulisi kuolematon. Tavoite ei kuitenkaan pääse toteutumaan Valon soturien kukistaessa Chaoksen ja palatessa nykymaailmaan, joka on viimein palautunut alkuperäiseen tilaansa kristallien kirkkaan hehkun myötä.[9]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Final Fantasy oli 16. videopeli, jonka musiikista vastasi Nobuo Uematsu. Peli sisältää muutamia kappaleita, joista kehkeytyi tunnusomaisia Final Fantasy -sarjalle. Näitä ovat alkuvalikossa soiva ja aina seitsemänteen osaan asti käytetty preludi, voitetun taistelun jälkeen soiva fanfaari sekä "Opening Theme" -kappale, jota voidaan pitää koko sarjan teemamusiikkina. Kappaleesta käytetäänkin joskus nimitystä "Final Fantasy", kuten esimerkiksi 20020220 music from Final Fantasy -albumissa.[10]

Ensimmäinen Final Fantasyn musiikista julkaistu levy on All Sounds of Final Fantasy I•II, johon lukeutuu myös Final Fantasy II:n musiikkia. Yhteensä levyssä on 49 kappaletta, jotka äänenlaadultaan ovat alkuperäistä NES-tasoa. All Sounds of Final Fantasy I•II julkaistiin 28. helmikuuta vuonna 1989. Pelkästään ensimmäisen Final Fantasyn musiikille omistettu kokoelma on iTunes Music Storeen vuonna 2005 lisätty Final Fantasy Original Soundtrack.[11]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitteiden mukaan Squarea koettelevan konkurssin vuoksi Final Fantasyn oli aluksi tarkoitus jäädä yhtiön ja ohjaaja Hironobu Sakaguchin viimeiseksi projektiksi videopelien saralla.[12] Odotusten vastaisesti Final Fantasy osoittautui huomattavaksi menestykseksi pelastaen siten Squaren talouden ja noussen yhdeksi Japanin suosituimmista roolipeleistä. Ennakoitua tuottoisampi myynti mahdollisti myös vuoden 1990 julkaisun Pohjois-Amerikassa, jossa se saavutti Japaniakin suuremmat myyntiluvut.[13] Pelin nimeämisestä on useita myyttejä, mutta Hironobu Sakaguchin mukaan kehittäjät halusivat pelin nimen lyhennettävän FF ja kun Fighting Fantasy oli jo varattu viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi Final Fantasy.[14]

Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohtaus Final Fantasy Originsin alkuanimaatiosta

Ensimmäinen alkuperäisversion jälkeinen uudelleenjulkaisu ilmestyi pari vuotta myöhemmin MSX 2:lle. Eräitä eroavaisuuksia NES-peliin olivat hirviöiden eri sijainnit maailmankartalla ja se, että versio sisälsi runsaamman väripaletin. Seuraava käännös ilmestyi vuonna 2000, alustana tällä kertaa WonderSwan Color. Sen sisältämiä muutoksia olivat animoidut kohtaukset, huoliteltu äänenlaatu ja grafiikka sekä muutama pelillinen parannus, kuten se, etteivät pelihahmot jääneet enää toimettomiksi hyökätessään jo kuolleeseen viholliseen, vaan kohdistivat iskunsa vielä elossa oleviin vastustajiin.[15] Molemmat edellä mainituista ilmestyivät pelkästään Japanissa.

Eurooppaan peli saapui ensimmäistä kertaa vuonna 2003, kun Final Fantasy Origins julkaistiin. Samalla Final Fantasy II tuli ensimmäisen kerran saataville Pohjois-Amerikassa.[16] Final Fantasy Originsiin tehdyt NES-versiosta poikkeavat muutokset olivat pitkälti samat kuin WonderSwan-julkaisussa, erotuksena kuitenkin se, että Originsissa muutamat paikannimetkin vaihdettiin. Sama koski myös taistelijan ja mustan vyön ammatteja, jotka vaihdettiin muotoihin soturi ja munkki. Hahmojen nimeämiseenkin voitiin nyt käyttää enemmän merkkejä aiemman neljän asemasta.[17] Originsin kanssa melko identtinen Final Fantasy -käännös on myös Final Fantasy I & II: Dawn of Souls, joka julkaistiin vuonna 2004 Game Boy Advancelle. GBA:n liian rajoittuneen muistin takia Dawn of Soulsiin ei ohjelmoitu videokohtauksia tai muita konsolin tehokapasiteeteille liian suuria uudistuksia, jotka ilmenevät WonderSwan Color ja Origins -julkaisuissa. Toisaalta Dawn of Soulsissa on sitä edeltävistä versioista puuttuvia uusia luolastoja.[18]

Pelin viimeisin käännös julkaistiin vuonna 2007 Sonyn PlayStation Portablelle. Kyseisessä versiossa yhdistyvät Originsissa ja Dawn of Soulsissa olevat lisäominaisuudet, joiden lisäksi pelin grafiikka näytetään aiempaa tarkemmassa resoluutiossa.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The World of Final Fantasy - The Miracle of Final Fantasy MobyGames. Arkistoitu 12.2.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  2. Final Fantasy mobygames.com. (englanniksi)
  3. Items Final Fantasy Classic. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  4. The World of Final Fantasy – The Games: Final Fantasy MobyGames. Arkistoitu 25.3.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  5. Characters Final Fantasy Classic. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  6. Walkthrough: Princess Sara Final Fantasy Classic. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  7. Walkthrough: Bikke the Pirate Final Fantasy Classic. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  8. Walkthrough: Elf Prince Final Fantasy Classic. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  9. Walkthrough: Final Dungeon Final Fantasy Classic. Arkistoitu 11.2.2007. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  10. Robert Bogdanowicz ja Liz Maas: RPGFanin 20020220 music from Final Fantasy -arvostelu RPGFan. Arkistoitu 20.1.2013. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  11. Square Enix Music: Final Fantasy Original Soundtrack Square Enix. Viitattu 29. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
  12. César A. Berardini: An Introduction to Square-Enix 26. huhtikuuta 2006. TeamXbox. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  13. Kevin Ciok: The History of Final Fantasy GamingWorld X. Arkistoitu 19.10.2006. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  14. Ed Nightingale: Final Fantasy creator debunks myth of series' name eurogamer.net. 13.7.2023. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  15. Peer Schneider: IGN:n Final Fantasy -arvostelu 12. helmikuuta 2001. IGN. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  16. Final Fantasy Origins Square Enix. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi) (ks. News-osio)
  17. Jeremy Dunham: IGN:n Final Fantasy Origins -arvostelu 15. huhtikuuta 2003. IGN. Viitattu 1. huihtikuuta 2008. (englanniksi)
  18. Jeremy Dunham: IGN:n Final Fantasy I & II: Dawn of Souls -arvostelu 30. marraskuuta 2004. IGN. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  19. More Final Fantasy Updates Set for PSP 17. tammikuuta 2007. IGN. Viitattu 1. huhtikuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]