Fidžinluri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fidžinluri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Phigys
Laji: solitarius
Kaksiosainen nimi

Phigys solitarius
(Suckow, 1800)

Katso myös

  Fidžinluri Wikispeciesissä
  Fidžinluri Commonsissa

Fidžinluri (Phigys solitarius) on kaijoihin kuuluvan sukunsa ainoa edustaja, ja se elää vain Fidžin saaristossa eteläisellä Tyynellämerellä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžinlurin pituus on noin 20 cm ja paino 75–85 g. Sen höyhenpuvun yleisväri on punainen. Päälaki ja otsa ovat violetit, samoin mahan takaosa ja alaperä. Niskassa on suuri vihreä laikku. Siivet, selkä ja pyrstö ovat vihreät, ja myös siipien sekä pyrstön alapeitinhöyhenet ovat vihreitä. Nokka on oranssi, iiris punainen ja koivet vaaleanpunertavan oranssit. Sukupuolet ovat lähes samanvärisiä, mutta koiraan päälaen violetti on hieman kirkkaampaa. Nuoren linnun nokka on ruskehtava, iiris tummanruskea ja koivet vaaleanharmaat.

Ensimmäisenä fidžinlurin kuvaili saksalainen Suckow vuonna 1800. Britti George Robert Gray sijoitti lajin omaan sukuun Phigys.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžinluri elää vain Fidžin suurimmilla saarilla. Lajin elinympäristön laajuus on 20 000–50 000 neliökilometriä. Lajin populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Fidžinluria pidetään joskus myös vankeudessa lemmikkilintuna, mutta Suomessa niitä ei tavata.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžinlurit asuvat alavien maiden tuoreissa metsissä ja vuorten alarinteillä, myös palmumetsiköissä ja puutarhoissa. Ne esiintyvät yleensä pienissä parvissa tai pareittain, toisinaan jopa 50 yksilön parvia on havaittu. Laji on äänekäs ja huomiota herättävä, ja sitä tavataan yleisesti myös taajamissa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintä tapahtuu syksyllä elokuusta alkaen. Pesä sijaitsee puun tai korkean kannon kolossa tai onkalossa. Naaras munii yhden tai kaksi munaa. Muna on kooltaan 25,5×20 mm. Haudonta kestää noin 30 päivää ja poikaset jättävät pesän noin yhdeksän viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžinlurit syövät siitepölyä, mettä, kukkia ja pehmeitä hedelmiä. Erityisen persoja ne ovat kookospalmun, afrikantulppaanipuun ja erään korallipuun (Erythrina indica) kukinnoille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Phigys solitarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.4.2014. (englanniksi)