Fiat CR.42

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fiat CR.42
Fiat CR.42 Ruotsin ilmavoimien väreissä.
Fiat CR.42 Ruotsin ilmavoimien väreissä.
Tyyppi Hävittäjä
Alkuperämaa Italia
Valmistaja Fiat
Suunnittelija Celestino Rosatelli[1]
Ensilento 23. toukokuuta 1938
Pääkäyttäjät Regia Aeronautica
Ruotsi
Unkari
Belgia
Valmistusmäärä 1 817–1 819 kappaletta kpl
Kehitetty mallista CR.32

Fiat CR.42 Falco (”Haukka”) oli yksipaikkainen, kaksitasoinen, italialainen hävittäjälentokone, joka palveli toisessa maailmansodassa. Koneen pääkäyttäjän, Italian ilmavoimien lisäksi sitä käyttivät Belgian, Ruotsin ja Unkarin ilmavoimat.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CR.42 perustui aikaisempaan CR.32:een, joka taas oli peräisin Fiat CR.30:stä. CR.32 oli ollut Espanjan sisällissodassa suuri menestys, joten Fiat alkoi kehittää uutta konetta. Koneen moottori oli ilmajäähdytteinen ahdettu Fiat A.74R1C.38 tähtimoottori. Koneen potkuri oli kolmilapainen Fiat-Hamilton Standard 3D.41-1. Runko rakennettiin duralumiinista ja teräksestä, siivet oli päällystetty kankaalla. Kone saavutti huippunopeuden 438 km/h ja nousuajan yksi minuutti ja 25 sekuntia tuhanteen metriin ja seitsemän minuuttia 20 sekuntia 7 000 metriin.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Regia Aeronautica[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoitu keneyksilö Regia Aeronautican väreissä.

Kone otettiin palvelukseen toukokuussa 1939. Italian maailmansotaan liittymiseen mennessä noin 300 konetta oli ehditty toimittaa. Kone taisteli brittien Gloster Gladiatoreja, ja myöhemmin Hawker Hurricaneja vastaan, joskus suurellakin menestyksellä.

Malta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maltalla koneet kohtasivat Hurricaneja ensimmäisen kerran 3. heinäkuuta 1940. Tänä päivänä eräs brittilentäjä ampui alas SM.79-pommittajan lähellä Kalafarnaa. Hän joutui Falcojen yllättämäksi, ja hänen koneensa vaurioitui pakkolaskukuntoon. Pian brittilentäjät huomasivat CR.42:n olevan vaarallinen ja ketterä vastus.

Unkari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin ilmavoimat tilasi 52 konetta vuonna 1938. Koneet saatiin vuoteen 1940 mennessä. Koneita tuhoutui palveluskäytössä 25, yksi vioittui korjauskelvottomaksi ja yksi tuhoutui maassa.[2]

Belgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian ilmavoimat osti vuonna 1939 40 konetta hintaan 40 miljoonaa frangia. Ensimmäinen Fiat saapui 6. maaliskuuta 1940 (yksi kone tuhoutui laskeutumisonnettomuudessa). Saksan hyökättyä Belgiaan koneet joutuivat taistelemaan ylivoimaista Messerschmitt Bf 109 -kalustoa vastaan. Kaikkiaan Fiatit ampuivat alas kahdeksan Dornier Do 17:ää, neljä Messerschmittiä ja yhden Junkers Ju 52:n.[3]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin ilmavoimat hankki 72 konetta vuosina 1940–1941. Ne oli varustettu 20 mm selkäpanssarilla ja suksilaskutelineellä. Niitä operoi yksikkö J11 aluksi Kiirunasta, myöhemmin Luulajasta. Koneet kärsivät monia onnettomuuksia, johtuen materiaalien huonosta laadusta.

Yksi ruotsalaisten käyttämä koneyksilö on säilynyt, ja se on nykyään museoituna.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]