Fennistiikka Greifswaldissa
Fennistiikan oppiaine kuuluu Greifswaldin yliopiston fennistiikan ja skandinavistiikan laitokseen. Oppiaineen professori on vuodesta 2010 lähtien ollut Marko Pantermöller. Lisäksi oppiaineessa työskentelee suomalainen lehtori, kaksi assistenttia ja yksi sivutoiminen tuntiopettaja. Opetusta tarjotaan sekä kandidaatti- että maisteritasolla (B.A.- ja M.A.-tutkinnot), ja lisäksi on mahdollista suorittaa myös tohtorin tutkinto. Opiskelijoita on tällä hetkellä noin 50.
Historiasta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1918 Greifswaldin yliopistoon perustettiin skandinavistiikan laitos. Laitos ei kuulunut mihinkään tiedekuntaan, ja tämä mahdollisti sen, että laitoksessa työskenteli filologien lisäksi myös maantieteilijöitä, oikeusoppineita, historioitsijoita ja kansantaloustieteilijöitä. Suomen oppiaine perustettiin osaksi tätä laitosta marraskuussa 1920, ja vuonna 1921 työnsä aloitti yliopiston – ja samalla koko Saksan – ensimmäinen suomen kielen lehtori, Arvid Rosenqvist. Vuonna 1922 Suomen oppiaineesta tuli itsenäinen fennistiikan laitos skandinavistiikan laitoksen rinnalle. (Laitoksen historian aikana sen nimi muuttui moneen kertaan.) Tieteellishistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna Greifswaldin yliopisto on Göttingenin Georg August -yliopiston jälkeen kaiketi Saksan toiseksi tärkein Suomi-tuntemuksen syntypaikka.
Opetustyön lisäksi laitos oli aktiivinen tieteellisten tutkimussarjojen julkaisija perustamisestaan lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. Vuodesta 1933 lähtien laitoksen toiminnassa jouduttiin kuitenkin tekemään vähittäisiä muutoksia, sillä Suomeen liittyvät tutkimukset olivat kiinnittäneet kansallissosialistien huomion. Selvin muutos laitoksen työskentelymahdollisuuksissa tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1939, sillä tällöin tutkimustyötä rajoitettiin voimakkaasti, julkaisutoiminta lakkautettiin ja vaadittiin niitä, joilla on yhteyksiä ulkomaille ”palvelemaan Saksaa taistelussa vastavakoilun hyväksi”.
Vuonna 1945 laitoksen toiminta lakkautettiin kokonaan, ja Greifswaldin fennistiikan tulevaisuus muuttui täysin epävarmaksi. Skandinavistiikan laitos sai jatkaa toimintaansa vasta vuonna 1954, ja vuonna 1955 laitokselle myönnettiin lupa palkata suomen kielen lehtori, joka aloitti opetustyönsä seuraavan vuoden helmikuussa. Lehtorina työskenteli tuolloin Reino Järvinen, ja suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin lisäksi opiskelijat perehtyivät Suomen talouteen, sisäpolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Tämä mahdollisti sen, että laitoksessa pystyttiin kouluttamaan Pohjois-Eurooppaan liittyvien kysymysten asiantuntijoita. Myöhemmin painopiste siirtyi kääntäjien ja tulkkien koulutukseen.
Vuonna 1977 Greifswaldiin perustettiin fennistiikan professuuri, joka oli vuonna 1921 perustetun lehtoraatin tavoin ensimmäinen Saksassa. Professoreina ovat työskennelleet Kurt Schmidt (1977–1993), Pekka Lehtimäki (1994–2000), Sirkka-Liisa Hahmo (2000–2008) ja vuodesta 2008 lähtien oppituolin nykyinen haltija Marko Pantermöller.
Vuonna 2008 skandinavistiikan laitos muutettiin skandinavistiikan osastoksi, joka oli osa suurempaa vieraiden kielten laitosta. Vuonna 2013 oppiaine jälleen itsenäistyi, ja laitoksen nykyinen nimi on Fennistiikan ja skandinavistiikan laitos. Greifswaldissa suorittamiensa opintojen lisäksi fennistiikan opiskelijoilla on ERASMUS-ohjelman puitteissa mahdollisuus opiskella Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistossa sekä Virossa Tallinnan ja Tarton yliopistossa.
Fennistiikan opiskelijat ja opettajat ovat myös mukana Nordischer Klang -festivaalin järjestelyissä. Tämä festivaali on suurin Pohjoismaiden ulkopuolella järjestettävä pohjoismainen kulttuurifestivaali.
Opetuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sekä kandidaatti- että maisteritason opintoihin sisältyy käytännön kielitaito-opetuksen lisäksi kursseja kielitieteestä ja kirjallisuustieteestä sekä opetusta maantuntemuksesta ja kulttuurista. Laitoksen oman opetushenkilökunnan lisäksi opetusta pitävät vierailevat luennoitsijat. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua esim. käännöstyöpajoihin.
Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitoksen tavoitteena oli historiansa alkuajoista lähtien laajan ja kattavan fennistisen kirjaston kokoaminen. Koska Greifswald ja Suomi kuuluivat molemmat 1800-luvun alkupuolelle saakka Ruotsiin, yliopisto sai ensimmäiset Suomeen liittyvät painotuotteensa Ruotsista, myöhemmin kirjoja saatiin luonnollisestikin Suomesta. Vanhin Greifswaldin yliopiston omistuksessa oleva painotuote on Ericus Schroderuksen Lexicon Latino-Scondicum, joka on ensimmäinen sanakirja, joka sisältää suomen kielen sanastoa. Tästä sanakirjasta on säilynyt vain harvoja kappaleita. Fennistiikan ja skandinavistiikan laitoksen nykyinen laitoskirjasto tarjoaa oppiaineen henkilökunnalle ja opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opiskeluun ja tutkimiseen.