Feissaus
Feissaus on järjestöjen tai yritysten rahankeräystä[1] joka tapahtuu kasvokkain (engl. face-to-face, F2F tai direct dialogue campaign, DDC). Feissarit keräävät esimerkiksi lahjoituksia tai tilauksia.[1] Se voi tapahtua kaduilla tai esimerkiksi kotiovilla tai kauppojen auloissa.[1]
Tyypillisesti järjestöt hankkivat jäseniä tai kuukausilahjoittajia ja lehdet ja sähköyhtiöt tilauksia suoraveloitussopimuksella, johon pitää saada kohdehenkilön tilinumero. Kertalahjoituksista feissari voi joutua kieltäytymään.
Tyypillisesti katumarkkinointia harjoitetaan kesäaikaan vilkasliikenteisillä paikoilla, kuten yliopistokaupungeissa ja festivaaleilla. Idea on alun perin tullut Greenpeaceltä Itävallasta, ja hyvien kokemusten toimivuuden myötä se aloitettiin Suomessa 2001. F2F-työtä valvoo Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Feissarit ovat pääasiassa nuoria opiskelijoita, jotka saavat työstään tunti- ja/tai provisiopalkkaa. Osa järjestöistä kouluttaa itse feissaajansa (esimerkiksi Amnesty International, Greenpeace, Unicef ja Suomen luonnonsuojeluliitto) ja osa käyttää ulkopuolista varainhankintayritystä (WWF). Työ voi olla rankkaa mutta myös antoisaa; kokemukset vaihtelevat.
Feissarit kulkevat tiimeinä julkisilla ja vilkasliikenteisillä alueilla pukeutuneena edustamansa järjestön tunnuksiin. Feissarin tarkoituksena on pysäyttää ihmisiä keskustelua varten, jonka kuluessa feissari esittelee edustamaansa järjestöä ja pyrkii vakuuttamaan kuuntelijan lahjoittamaan vapaavalintaisen summan kuukausilahjoituksena.
Monelle järjestölle tämä työ on vakiintunut hyväksi varainhankintakeinoksi. Esimerkiksi Unicefin tuotoista lähes seitsemän miljoonaa tuli feissauksen kautta vuonna 2009.[2] Vuonna 2012 Amnesty Internationalin Suomen osasto arvioi saavansa noin 95% yksityisistä lahjoittajistaan feissauksen avulla, Greenpeacen Suomen osasto taas 90%.[3]
Työn luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Feissari kohtaa tavallisesti satoja ihmisiä päivässä, ja vain ehkä 15 jää juttelemaan, osa heistäkin torjuu töykeästi. Myös feissarin kysymykset esimerkiksi tyttöjen ympärileikkauksista voivat kiukuttaa. Toisen feissarin mukaan useimpien palaute on ystävällistä. Feissarien kilpailu ihmisistä on ajanut lahjoitusten kerääjät myös kotioville ja kauppojen auloihin. Järjestön feissari kertoi pitävänsä yritysten feissareita, vaikkapa lehtitilauksia myyviä, työkavereinaan siinä missä järjestöfeissareita.[1]
Entinen feissari kertoi, että monelle feissaus ei ole unelmatyö vaan tapa saada edes jotain työtä. Feissari voi kohdata kiroilua, keskisormia ja huorittelua. Esimies voi vaatia sinnikkyyttä ja moittia, jos uskoo heti, kun ohikulkija kieltäytyy juttelemasta.[4]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien artikkelissa lukijat valittivat aggressiivisesta feissaamisesta. Feissarit esimerkiksi eivät hyväksy kieltävää vastausta tai puhuvat joukolla kieltäytyjän "henkisesti matalaksi". Feissarit estävät kävelemistä, harhauttavat myyntipuheissaan tai valitsevat vanhoja ihmisiä kohteikseen.[4]
Feissaus on herättänyt närkästystä, sillä useat ihmiset eivät pidä siitä, että heitä häiritään kaduilla. Eri järjestöjen mukaan valituksia ei kuitenkaan järjestöjen toimistoille asti tule paljoakaan, suhtautuminen on yleensä neutraalia tai positiivista.[5] Monien järjestöjen tehdessä samaa työtä voi feissareita kerääntyä tietyillä alueilla kiusaksi asti. Tämä on johtanut esimerkiksi Helsingissä eri järjestöillä tiukkaan yhteistyöhön, jotta samoilla alueilla ei olisi liikaa varainhankkijoita.[5]
Kuukausilahjoitukset ovat pienentäneet järjestöjen varainkeruukustannuksia. Suomen Punainen Risti luopui feissauksesta sen kalleuden takia,[5] mutta on aloittamassa toimintaa uudelleen vuoden 2010 aikana.[6]
Kesällä 2018 kerrottiin uudesta feissaustekniikasta, jossa feissari liittyy seuraan tuttavallisesti ja vasta myöhemmin paljastuu sähkösopimusta myyväksi feissariksi. Kotimaan Energian feissarien kerrottiin myös väittäneen, että Helsingin energiayhtiö Helen olisi myyty.[7]
Feissausta käyttäviä järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Amnesty International
- Greenpeace
- HelsinkiMissio
- Kirkon Ulkomaanapu
- Pelastakaa Lapset ry
- SPR
- Suomen Luonnonsuojeluliitto
- Unicef
- WWF
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Millaista on feissarin arki Turussa? – "On niitäkin, jotka haistattelevat suoraan" Turkulainen. 2.8.2017.
- ↑ Feissauksesta tuli miljoonabisnes hs.fi
- ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012071515848189_uu.shtml
- ↑ a b ”Feissareiden liitto muodostaa seulan, josta ei pääse läpi ilman kontaktia”, kuvailevat lukijat – Entinen feissari kertoo kohdanneensa työssään jopa huorittelua Helsingin Sanomat. 10.8.2018.
- ↑ a b c Meri Laitinen: Feissarit korpeavat kadulla liikkujia (Uutispäivä Demari)
- ↑ Suomen Punainen Risti Varsinais-Suomen piiri: Feissarit hankkivat tukea toiminnallemme (PDF) Tässä ja nyt Varsinais-Suomen piiri. Viitattu 17.2.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Feissarit työntyvät tänä kesänä liki: Nainen istahti Kristian Penttisen viereen nurmikolle ja alkoi puhua mukavia lämpimästä tunnelmasta – sitten keskustelu sai yllättävän käänteen Helsingin Sanomat. 9.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansalaisjärjestöjen laatimat feissaus-säännöt (UNICEFin blogi 07/2012)
- Ennakkoluulot karisevat katukampanjoinnissa
- WWF:n työnkuvaus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hyväntekeväisyysjärjestöt ulkoistavat varainhankkijoitaan
- ”Tasaista tuloa kadulta” (Kepa 1/2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ”Järjestöt moninkertaistaneet tulonsa katukeräyksellä” (HS)
- ”Palkatut aatteenlevittäjät” (TYL 13/2004) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ”olisiko hetki aikaa?” Voima 9/2003 (Arkistoitu – Internet Archive)