Fedora Linux

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fedora Linux
Fedora 33, GNOME 3.38 ja taustakuva.
Fedora 33, GNOME 3.38 ja taustakuva.
Kehittäjä Fedora Project / Red Hat
Tuoteperhe GNU/Linux
Toiminnallinen tila Aktiivinen
Julkaistu 6. marraskuuta 2003.[1]
Viimeisin vakaa versio 39 ()[2]
Tuetut kielet Monikielinen
Ytimen tyyppi Monoliittinen
Ydin Linux
Suoritintuki ARM64[3], Power[3], IBM S/390x[3], x86-64[4]
Käyttöliittymä GNOME (oletus), KDE[5], komentorivi (Bash)[6]
Lähdekoodimalli avoin lähdekoodi
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Aiheesta muualla
getfedora.org
Versiohallinta
Vanhempi logo.

Fedora Linux[7] (aiemmin Fedora Core[8]) on yhdysvaltalaisen Red Hatin tukeman[1] Fedora-projektin (Fedora Project) kehittämä sekä ylläpitämä Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä eli jakelupaketti. Fedora-hattuun viittava nimi tulee Red Hatin ”Shadowman”-logossa käytetystä päähineestä.

Fedoran uusia versioita pyritään julkaisemaan puolen vuoden välein. Jokaista julkaisuversiota tuetaan kahden seuraavan version verran kuukauden siirtymäajalla. Näin ollen jokaista julkaisua tuetaan vähintään 13 kuukautta.[9] Käyttäjät voivat päivittää Fedoran seuraavaan versioon asentamatta koko järjestelmää uudestaan.[10]

Vuonna 2020 Lenovo kertoi Fedoran olevan saatavilla esiasennettuna yhtiön kannettavissa tietokoneissa.[11] Fedora on myös yksi aihekategoria Lenovo-yhtiön aktiivisella Linux-aiheisella keskustelupalstalla[12][13].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projekti aloitettiin seuraajana Red Hat Linux -jakelulle: Red Hat avasi kehitysprosessiaan ja yhdisti kehityksen Fedora Linux -projektin kanssa Fedora Project -nimelle.[14][15]

Fedora Core 1:n julkaisusta ilmoitettiin 6. marraskuuta 2003.[1] Red Hat Enterprise Linux (RHEL) siirtyi käyttämään Fedoraa pohjana: Red Hat Enterprise Linux 4 perustui Fedora Core 3 -julkaisuun.[16]

Fedora on ylävirrassa Red Hat Enterprise Linux -jakelulle, jolloin Fedora voi innovoida nopeampaan tahtiin ja osa Fedoran paketeista valitaan kaupalliseen RHEL-jakeluun.[16] Fedora korvasi aiemman Red Hat Linuxin perustana RHEL-jakelulle.[16] Red Hat on järjestellyt uudestaan CentOS-jakelua, jolloin se on vastaavalla tavalla ylävirrassa RHEL-jakelulle.[17] Fedora Linux on ylävirrasta CentOS Streamiin nähden, joka on ylävirrassa Red Hat Enterprise Linuxiin nähden. Ylävirran muutokset päätyvät alavirrassa olevaan jakeluun viiveellä.[18]

Yleiskatsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fedora-julkaisut jaetaan eri käyttötarkoituksien mukaan räätälöityihin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on tarjota integroidut ratkaisut eri käyttöalueille. Fedoran julkaisuversiosta 21 lähtien jakelu julkaistiin kolmena räätälöitynä ratkaisuna (Workstation, Server, Cloud) sen sijaan että olisi Lego-palikoiden tapaan vain joukko paketteja, joista asennuksessa valitaan halutut.[19] Workstation on suunnattu perinteiseen työpöytäkäyttöön ja sen erityiskohderyhmä on ohjelmistokehittäjät.[19][20] Server on perinteiseen suoraan laitteistolla ajettavaan palvelinkäyttöön tarkoitettu ratkaisu.[19][21] Cloud on yleiskäyttöisien virtuaalikoneiden luomiseen ja on tarjolla valmiina levykuvina muun muassa Vagrant- ja OpenStack-ympäristöihin.[22] Fedora Atomic-versio toi Project Atomicin muutoksia, kunnes sen korvasi Fedora CoreOS.[23][24] Fedora CoreOS on minimaalinen ympäristö säiliöintiympäristössä suoritettavien kuormien käyttöön.[25] Fedora 33:n myötä esineiden internetille suunnattu Fedora IoT on nostettu virallisten ratkaisujen joukkoon.[4] Silverblue on muunnos Workstation-versiosta, joka on tarkoitettu muuttumattomaksi (engl. immutable): jokainen asennus on samanlainen eri koneilla ja se ei muutu käytön aikana.[26] Silverblue keskittyy säiliöityihin sovelluksiin ja sovelluskehitykseen.[26]

Fedora Workstation -versiossa oletuksena työpöytäympäristönä on GNOME.[27] Vaihtoehtona GNOMElle Fedora tarjoaa muitakin työpöytäympäristöjä valmiina Spins-projektin alla.[27] Spins-projektin versiot tarjoavat KDE, Xfce, LXDE, MATE ja SoaS-työpöydät.[27] Labs-projektin alla on tarjolla kokoelmia tiettyyn tarkoitukseen suunnattuja ohjelmistoja, jotka voidaan asentaa itsenäisinä Fedora-asennuksina tai lisäyksinä tavallisiin Fedoran asennuksiin.[28]

Fedora asennetaan Live-CD-levykuvalta, joka voidaan ajaa DVD:ltä tai USB-muistilta. Myös verkkoasennus on mahdollinen HTTP:n, FTP:n tai NFS:n kautta. Fedora käyttää RPM-paketointia ja käynnistyslataajana toimii GNU GRUB. Fedora siirtyi käyttämään systemd:tä alkaen Fedora 15:stä.[29] Fedorassa on ollut Wayland käytössä alkaen Fedora 25:stä.[30]

Fedora-asennuslevyt sisältävät ainoastaan pienen määrän paketteja. Lisää ohjelmistoja on saatavilla eri pakettivarastoista. Viralliset ovat Fedora, joka sisältää koko järjestelmän ja Fedora Updates, jossa on uusimmat versiot. Lisäksi on tarjolla epävirallisia pakettivarastoja; ne tarjoavat ohjelmistoja, joita Fedora ei pysty tarjoamaan epäyhteensopivan lisenssin tai muista syistä erillään pidetyistä kuten mahdollisten patenttien vuoksi.[31] RPMFusion on yksi kolmannen osapuolen pakettivarastoista.[31] Vaihtoehtona käyttöjärjestelmäkohtaisille paketeille Fedorassa on mukana Flatpak-paketoinnin tarvitsema ohjelmisto.[32]

Toolbox on Fedora Silverbluessa oleva säiliöinnin hallintaohjelmisto, joka on vaihtoehto muille hallintaohjelmistoille kuten Podman, Docker ja Vagrant.[33][34] Toolbox tarjoaa joukon yksinkertaisia komentoja säiliöiden luomiseen, käyttämiseen luettelomiseen ja poistamiseen.[34]

Arkkitehtuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuettuihin arkkitehtuureihin kuuluvat ARM64, MIPS, Power, RISC-V, S/390x ja x86-64.[3][4][35] Aiemmin tuettuja ovat olleet IA-64, PA-RISC, SPARC ja 32-bittinen x86 (Fedora 25 saakka).[35]

Versiohistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fedora Linuxin julkaisuhistoria

Fedora Project antoi aiemmin koodinimet eri versioille. Käytännöstä luovuttiin version 20 jälkeen.[36] Fedora Project julkaisee uuden version suunnilleen kuuden kuukauden välein ja tukee julkaisuversioita pakettien päivityksillä noin 13 kuukautta. Käyttäjät voivat ohittaa version ja silti saavat päivityksiä.[37]

Versio[38] Julkaisupäivä[38] Tuen päättyminen Huomioitavaa
Vanha versio, ei enää tuettu:   34 2021-04-27-127. huhtikuuta 2021[39] 2022-05-17-117. toukokuuta 2022[40] Oletuksena äänet PipeWiren kautta (PulseAudion tai JACK:in sijaan)[41]
Vanha versio, ei enää tuettu:   35 2021-11-02-12. marraskuuta 2021[42] 2022-12-13-113. joulukuuta 2022[43] [44]
Vanha versio, ei enää tuettu:   36 2022-05-10-110. toukokuuta 2022[45] 2023-05-16-116. toukokuuta 2023[46] [47]
Vanha versio, ei enää tuettu:   37 2022-11-15-115. marraskuuta 2022[48] 2023-11-21-121. marraskuuta 2023[49] [50]
Vanhempi versio, yhä tuettu:   38 2023-04-18-118. huhtikuuta 2023[51] 2024-05-14-114. toukokuuta 2024[51] [52]
Nykyinen versio:   39 2023-11-07-17. marraskuuta 2023[53] 2024-11-12-112. marraskuuta 2024[53] [54][55]
Tuleva versio:   40 2024-04-16-116. huhtikuuta 2024[56] 2025-05-13-113. toukokuuta 2025[56]
Seloste:
Vanha versio
Vanhempi versio, yhä tuettu
Viimeisin versio
Viimeisin testiversio tulevasta julkaisusta
Tuleva versio

"Rawhide" on kehityspuun nimi. Se sisältää päivittäiset uudet versiot paketeista ja se on suunnattu edistyneille käyttäjille, testaajille ja pakettien ylläpitäjille.[57]

Suosio ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linux-ytimen pääkehittäjä Linus Torvalds käyttää Fedoraa kaikissa tietokoneissaan.[58][59]

DistroWatch-sivuston mukaan Fedora on marraskuussa 2015 viidenneksi katsotuin Linux-käyttöjärjestelmä sivustolla.[60] DistroWatchin tietojen perusteella Fedora on ollut yhdeksänneksi suosituin vuosina 2020 ja 2021.[61] Vuonna 2016 kerrottiin, että Fedoran kolmea peräkkäistä julkaisuversiota on ladattu 1,2 miljoonaa kertaa sen verkkosivujen kautta.[20]

Versio 34 on jakelun suosituin versio vuosikausiin projektin johtajan Matthew Millerin mukaan.[62]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Announcing Fedora Core 1 redhat.com. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  2. ↑ (en) What’s new in Fedora Workstation 39, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b c d Alternate Architectures alt.fedoraproject.org. Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Fedora 33 is officially here! fedoramagazine.org. 27.10.2020. Viitattu 27.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Getting Started Using the Fedora Graphical User Interfaces oreilly.com. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Hanku Lee: Getting ready for Fedora Linux fedoramagazine.org. 1.9.2021. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Changes/Fedora Linux in os-release fedoraproject.org. 29.3.2021. ”"Fedora" is the name of our project. Our general-purpose Linux distribution is "Fedora Linux".” Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Fedora distrowatch.com. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Fedora Release Life Cycle – FedoraProject fedoraproject.org. Viitattu 6.11.2015.
  10. ↑ 3. Changes in Fedora for System Administrators docs.fedoraproject.org. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 6.11.2015.
  11. ↑ Coming soon: Fedora on Lenovo laptops! fedoramagazine.org. 24.4.2020. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  12. ↑ https://forums.lenovo.com/t5/Linux-Operating-Systems/ct-p/lx_en
  13. ↑ https://forums.lenovo.com/t5/Fedora/bd-p/lx04_en
  14. ↑ History of Red Hat Linux fedoraproject.org. Viitattu 19.1.2022. (englanniksi) 
  15. ↑ Michael K. Johnson: Fedora Project: Announcing New Direction listman.redhat.com. 22.9.2003. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 19.1.2022. (englanniksi)
  16. ↑ a b c Fedora and Red Hat Enterprise Linux docs.fedoraproject.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  17. ↑ CloudLinux Launches AlmaLinux, CentOS Linux clone zdnet.com. 30.3.2021. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Rich Bowen: Introducing CentOS Stream 9 blog.centos.org. 3.12.2021. Viitattu 26.3.2024. (englanniksi)
  19. ↑ a b c One OS, three flavors: How Fedora 21 is splitting up to double down on focus PCWorld. ”"what’s really interesting here is a stronger focus on developers who need a Linux workstation to get things done"” Viitattu 6.11.2015. (englanniksi)
  20. ↑ a b Chris Hoffman: Fedora project leader Matthew Miller reveals what’s in store for Fedora in 2016 pcworld.com. 26.2.2016. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
  21. ↑ Fedora Server getfedora.org. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Fedora Cloud alt.fedoraproject.org. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Fedora Atomic Working Group fedoraproject.org. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Fedora Atomic Host Nearing End Of Life projectatomic.io. 21.11.2019. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Getting Started with Fedora CoreOS getfedora.org. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
  26. ↑ a b Fedora Silverblue User Guide docs.fedoraproject.org. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  27. ↑ a b c Fedora Spins spins.fedoraproject.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Fedora Labs labs.fedoraproject.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  29. ↑ 3. Changes in Fedora for System Administrators docs.fedoraproject.org. 2011. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 20.7.2016. (englanniksi)
  30. ↑ Fedora 25: With Wayland, Linux has never been easier (or more handsome) Ars Technica. Viitattu 12.2.2017.
  31. ↑ a b Enabling the RPM Fusion repositories docs.fedoraproject.org. Arkistoitu 27.12.2020. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  32. ↑ Flatpak fedoraproject.org. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
  33. ↑ Getting Started With Toolbox On Fedora Silverblue ostechnix.com. 9.4.2021. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  34. ↑ a b Toolbox docs.fedoraproject.org. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  35. ↑ a b Architectures fedoraproject.org. 18.9.2019. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  36. ↑ Release Name process ended Fedora board mailing list. Wed Oct 2 12:33:56 UTC 2013. Josh Boyer. Viitattu 6.11.2015.
  37. ↑ Fedora Linux Release Life Cycle docs.fedoraproject.org. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  38. ↑ a b Releases/HistoricalSchedules - Fedora Project Wiki fedoraproject.org.
  39. ↑ Fedora Linux 34 is officially here! fedoramagazine.org. 27.4.2021. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  40. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-36/f-36-key-tasks.html
  41. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Changes/DefaultPipeWire
  42. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-35/f-35-key-tasks.html
  43. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-37/f-37-key-tasks.html
  44. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Releases/35/ChangeSet
  45. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-36/f-36-key-tasks.html
  46. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-38/f-38-key-tasks.html
  47. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Releases/36/ChangeSet
  48. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-37/f-37-key-tasks.html
  49. ↑ https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-39/f-39-key-tasks.html
  50. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Releases/37/ChangeSet
  51. ↑ a b https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-38/f-38-key-tasks.html
  52. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Releases/38/ChangeSet
  53. ↑ a b https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-39/f-39-key-tasks.html
  54. ↑ https://fedoraproject.org/wiki/Releases/39/ChangeSet
  55. ↑ Matthew Miller: Fedora Linux 39 is officially here! fedoramagazine.org. 7.11.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  56. ↑ a b https://fedorapeople.org/groups/schedule/f-40/f-40-key-tasks.html
  57. ↑ Rawhide docs.fedoraproject.org. Viitattu 17.8.2023. (englanniksi)
  58. ↑ Richard Morris: Linus Torvalds, Geek of the Week simple-talk.com. 17.7.2008. Viitattu 3.8.2009.
  59. ↑ Jeremy Andrews: An Interview With Linus Torvalds: Linux and Git - Part 1 tag1consulting.com. 28.4.2021. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  60. ↑ DistroWatch.com: Put the fun back into computing. Use Linux, BSD. distrowatch.com. Viitattu 6.11.2015.
  61. ↑ Gabriel Cánepa: 10 Top Most Popular Linux Distributions of 2021 tecmint.com. 31.5.2021. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  62. ↑ Steven Vaughan-Nichols: The most popular Fedora Linux in years rolls out zdnet.com. 29.4.2021. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fedora Linux.
Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fedora_Linux&oldid=22291520”