Fasis (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fasis (kreik. Φάσις) oli antiikin ja varhaiskeskiajan kaupunki Mustanmeren itärannikolla Kolkhiissa. Miletoslaiset kreikkalaiset perustivat sen samannimisen joen suulle siirtokunnaksi 600–500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua. Fasis sijaitsi lähellä nykyistä Potin satamakaupunkia Georgiassa.

Alkuperä ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisen Fasiin ja nykyisen Potin nimet liittyvät ilmeisesti toisiinsa, mutta tutkijat eivät ole yksimielisiä niiden etymologiasta. Nimi "Fasis" esiintyy ensimmäisen kerran Hesiodoksen teoksessa Jumalten synty noin vuonna 700 eaa. joen eikä kaupungin nimenä. Ensimmäinen kreikkalainen asutuskeskus paikalle perustettiin aikaisintaan aivan 600-luvun lopussa ja todennäköisesti 500-luvun alussa eaa., ja se sai nimensä joelta. Sen jälkeen kun Erich Diehl ehdotti ensimmäisenä vuonna 1938 nimelle ei-kreikkalaista alkuperää ja väitti sen olevan peräisin paikallisesta vesialueen nimestä, sen alkuperälle on annettu useita eri selityksiä. Se on liitetty esimerkiksi georgian–zanin sanaan *Poti, svanin sanaan *Pasid ja jopa seemiläisten kielten sanaan, joka tarkoittaa "kultaista jokea".[1]

Fasiista kerrotaan lukuisissa antiikin ja varhaiskeskiajan lähteissä sekä kreikkalaisessa mytologiassa, erityisesti tarinoissa argonauteista. Fasis näyttää olleen keskeinen osa oletettua kauppareittiä Intiasta Mustallemerelle, josta antiikin kirjailijat Strabon ja Plinius vanhempi kertovat. Kolmannen Mithridateen sodan aikana Fasis siirtyi roomalaisten haltuun. Siellä roomalainen komentaja Pompeius kohtasi legaatti Serviliuksen, Mustanmeren laivastonsa komentajan, siirryttyään Iberiasta Kolkhiihin vuonna 65 eaa.[2] Sen jälkeen kun alue kääntyi kristinuskoon, Fasiissa oli kreikkalainen hiippakunta, jonka piispa Kyyros nousi Aleksandrian patriarkaksi vuosien 630 ja 641 välillä. Itä-Rooman ja sassanidien Persian välillä käydyn Lazican sodan aikana (542–562) iranilaiset joukot tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen Fasiihin.

Fasiin etsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fasiin kaupungin etsinnällä on pitkä historia. Niinpä ranskalainen matkailija Jean Chardin, joka kävi Georgiassa 1670-luvulla, yritti turhaan löytää todisteita muinaiskreikkalaisesta kaupungista Fasis-joen (Rionin) suulta. Ensimmäisen tieteellisen tunnistusyrityksen teki antiikin ja bysantin kirjallisuuden analyysin sekä oman kenttätutkimuksensa perusteella sveitsiläinen tutkija Frédéric Dubois de Montpéreux, joka matkusti alueella vuosina 1831–1834.[3]

Dubois'n keskeinen päätelmä, josta nykytutkimus on yhtä mieltä, oli se, että paikan geomorfologisten muutosten vuoksi Fasista tulisi etsiä nykyajan Potin itäpuolelta ja että muinainen kaupunki sijaitsi eri aikoina eri paikoissa. Dubois'n jälkeen suurin osa tutkijoista on liittänut kreikkalaisen historioitsijan Arrianoksen kuvaileman linnoituksen paikallisiin Nadžikhurin raunioihin, joiden nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "entisen linnoituksen paikkaa". Niitä käytettiin yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista tutkimukselle. Kuitenkin siihen mennessä kun georgialaiset tutkijat Otar Lordkipanidze ja Teimuraz Mikeladze aloittivat 1960-luvun alussa täysimittaiset arkeologiset tutkimukset alueella neuvostoviranomaiset olivat jo ehtineet tuhota rauniot lentokentän tieltä vuosina 1959–1960.[3]

Monien vuosien epävarmuuden ja akateemisen debatin jälkeen entisen kaupungin paikka vaikuttaa nyt löytyneen, kiitos vaikeissa olosuhteissa suoritetun vedenalaisen arkeologian. Ilmeisesti Strabonin kuvailema järvi, johon Fasis rajautui, on peittänyt kaupungin tai sen osan alleen. Silti useita kysymyksiä kaupungin tarkasta sijaintipaikasta ja sen raunioiden tunnistuksesta on jäänyt edelleen epäselväksi, pääosin vuosisatoja kestäneiden geomorfologisten muutosten vuoksi. Kosteikkoalueiden läpi virtaavan Rionin kulku on joen alajuoksulla hyvin altis muutoksille.[4][5] Fasis-joella kulkeva osuus oli keskeinen osa oletettua Intiasta Mustallemerelle kulkevaa kauppareittiä, josta Strabon ja Plinius kertovat.[6] Agathias (n. 536–582/594) viittaa myös kaupungin läheiseen järveen, joka on nyt tunnistettu Paliastomi-järveksi ja jolla on tehty useita vedenalaisia arkeologisia tutkimuksia. 1700-luvun georgialaisen oppineen prinssi Vakhuštin teokset ovat tästä samaa mieltä: Vakhuštin mukaan "Potin eteläpuolella, meren lähellä, on suuri Paliastomi-järvi. Kanava yhdistää sen mereen. Laivat tulevat sen kautta ja laskevat ankkurinsa levätäkseen järvellä. [...] Sanotaan, että täällä oli aikoinaan kaupunki, joka on nykyisin veden alla."[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otar Lordkipanidze: Phasis: The River and City in Colchis. Franz Steiner Verlag, 2000. ISBN 3515070702.
  • Richard J. A. Talbert et al: Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 0691049459.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lordkipanidze (2000), s. 11–12.
  2. John Leach: Pompey the Great, s. 84. Routledge, 1986. ISBN 0709941277.
  3. a b Lordkipanidze (2000), s. 48.
  4. a b Lordkipanidze (2000), s. 50.
  5. Richard J. A. Talbert et al (2000), s. 1227.
  6. Lordkipanidze (2000), s. 31.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]