Falansteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Falansteri (kreikkaa Falangi, suorakulmion muotoinen sotilasmuodostelma) tarkoittaa harmoonisen elämän mahdollistavaa rakennuskokonaisuutta. Falansterin käsitteen loi Charles Fourier ja sitä kehittivät edelleen muun muassa teollisuusidealisti Jean-Baptiste André Godin, joka perusti pitkään toimineen falansterimaisen rakennuskokonaisuuden familiasterin. Falansterin idea oli erityisen suosittu 1800-luvun intellektuaalejen keskuudessa.

Falansteri on rakennusten yhdistelmä suuren pihamaan ympärillä. Idealtaan se muistuttaa kibbutsia tai kolhoosia. Falansterissa asuu noin neljä sataa perhettä eli noin kaksi tuhatta jäsentä neljän sadan hehtaarin alueella.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoriassaan Charles Fourier kuvaa falansteria yhteistyölliseksi linnaksi, jossa asuu 410 perhettä(noin 2000 asukasta), neljän sadan hehtaarin kokoisella alueella, jossa falansterin asukkaat viljelevät ja hoitavat luontoa: erityisesti kukkien hoitamista ja hedelmien kasvattamista.

Kooltaan falansteri on tarkoitettu hyvin suureksi, pituus noin 1200 m. Falansteriinsa Charles Fourier sai inspiraatiota mm. Versaillesin linnasta. Kokonaispinta-alaltaan falansteri ja sitä ympäröivät maa-alueet käsittävät noin 4 neliökilometriä. Arkkitehtuurissa on paljon kaariholveja, laajoja puistokäytäviä, suuri tapulikello, oopera, työtehtaita, keittiöitä, yksityishuoneita ja monia yhteisiä saleja.