Beta Israel

Wikipedia
Ohjattu sivulta Falaša
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Beta Israel/Falašat
בֵּיתֶא יִשְׂרָאֵל‎‎ /Beyte Israel
Merkittävät asuinalueet
Israelin lippu Israel
Etiopia
Kielet awngi, amhara, tigrinja, heprea
Uskonnot juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Pogromit
Holokausti

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Beta Israel (suom. Israelin huone) eli Etiopian juutalaiset ovat etiopialaista alkuperää olevia juutalaisia. Heistä käytetään myös termiä falaša eli ulkopuoliset tai muukalaiset, mutta etiopianjuutalaiset katsovat termin olevan loukkaava. Heitä on arviolta 20 000 – 30 000, joista noin puolet elää Israelissa ja puolet Etiopiassa.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Falašojen asuinalue Etiopiassa.

Pariisin antropologian instituutin tutkijoiden vuonna 1999 tekemän tutkimuksen mukaan falašat eivät polveudu juutalaisista, vaan Etiopian historiallisesta väestöstä. Tutkimuksessa tutkittiin falašojen ja muiden etiopialaisten Y-kromosomin tiettyjä haploryhmiä.[2] Samanlaisiin tuloksiin päästiin samana vuonna Washingtonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa[3]. Falašojen perimätiedon mukaan he polveutuvat Menelik I:en, kuningas Salomon ja Saban kuningattaren pojan juutalaisesta henkivartijasta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisista Etiopiassa on ensimmäiset maininnat antiikin kreikkalaisissa lähteissä 200 eaa. 100-luvulla jaa. Etiopian juutalaiset kuuluivat Aksumin kuningaskuntaan. 300-luvulla jaa. juutalaisuus oli laajalle levinnyt uskonto falašojen alueella.[4] 950-luvulla falašat kapinoivat Aksumia vastaan kuningatar Judithin johdolla. Aksumin kuningaskunnan Zagwe-dynastian aikana falašoilla oli suuri vaikutusvalta maassa. 1450-luvulla Etiopia valloitti falašojen maat ja heitä alettiin vainota. Falašat kapinoivat 1500-luvulla ja 1616 etiopialaiset suorittivat keisari Susneyosin johdolla falašojen joukkomurhia. Vainoamisen, maastamuuton ja kääntymisen seurauksena falašojen määrä putosi alkuperäisistä sadoista tuhansista muutamaan tuhanteen. Falašat tulivat länsimaiseen tietoisuuteen vasta 1790-luvulla. 1800-luvulla heidän luonaan työskenteli eurooppalaisia lähetyssaarnaajia, jotka yrittivät käännyttää heitä kristinuskoon kertomalla, että juutalaisessa uskossa odotettu messias oli jo elänyt Jerusalemissa. Vuonna 1862 joukko falašoja lähti vaellukselle kohti Palestiinaa tarkistamaan asiaa. Taudit ja nälkä pakottivat kuitenkin falašat hylkäämään retken jo Axumissa.[1]

Israel julisti vuonna 1975, että falašoilla oli oikeus Israelin kansalaisuuteen. Etiopian sisällissodan aikana tuhannet falašat joutuivat pakolaisleireille Sudaniin. Sieltä noin 6 00 falašaa pääsi Israeliin vuosien 1979–1984 välillä. Sisällissodan pahetessa Israel käynnisti operaatio Mooseksen vuosina 1984–1985, jolloin 7 000 falašaa kuljetettiin ilmateitse Israeliin. Vuonna 1991 kuljetettiin 14 000 falašaa Addis Ababan lentokentältä Israeliin.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat falašat ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä. He viljelivät hirssiä ja hedelmiä. 1980-luvun nälänhätä, kuivuudet ja maastamuutto ovat tyhjentäneet useita vanhoja maanviljelijäyhteisöjä. Falašojen talot ovat ympyrän muotoisia ja niiden seinät rakennetaan kivestä, puusta tai mudasta. Kylät sijaitsevat usein jokien lähellä ja erillään kristittyjen kylistä.[5]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin rajavartioston sotilas.

Kuten monissa muissakin juutalaisissa yhteisöissä, falašojen yhteisö on keskittynyt uskonnon ympärille. Jokaisella isolla kylällä tai pienempien kylien joukolla on johtaja nimeltä kess, joka johtaa yhteisöä. Cahen hoitaa uskonnolliset asiat ja tutkii tooraa. Bebtara avustaa cahenia. Cahenetit johtavat käytännössä falašojen yhteisöä.[6]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri valtaosa falašoista on juutalaisia. Pitkä eristys muista juutalaisista yhteisöistä on johtanut erilaisen uskonnon muodostumiseen. Falašat eivät esimerkiksi tunne Talmudia. Sen sijaan falašojen uskonto perustuu pitkälti Oritiin eli Tooraan. Falašoilla on omat rabbinsa. Falašat myös viettävät sapattia ja poikalapset ympärileikataan. Falašat viettävät juhlapäivää nimeltä Sigd, jota ei vietetä muissa juutalaisissa yhteisöissä. Siinä juhlitaan juutalaisten paluuta karkoituksesta Babyloniasta.[6]

Tunnettuja Etiopian juutalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etiopian juutalaisia vaikuttaa Isrelissa useilla eri yhteiskunnan aloilla, muun muassa urheilussa, politiikassa ja taiteissa. Kansainvälisesti tunnetuimpia ovat vuoden 2013 Miss Israel Yityish Aynaw sekä huippumalli Esti Mamo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giles, Bridget: Peoples of East Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3484-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Giles 1997, s. 49
  2. Lucotte G, Smets P.: Origins of Falasha Jews studied by haplotypes of the Y chromosome Paris International Institute of Anthropology. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  3. Jewish and Middle Eastern non-Jewish populations share a common pool of Y-chromosome biallelic haplotypes University of Washington. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  4. Giles 1997, s. 48
  5. Giles 1997, s. 50
  6. a b Giles 1997, s. 51