Hernekasvit
| Hernekasvit | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Herne Pisum sativum | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Se on yksi suurimmista kukkakasvien heimoista noin 650 suvulla ja yli 18000 lajilla. Heimolle ominainen hedelmätyyppi on palko, ja heimoon kuuluvia kasveja sanotaankin myös palkokasveiksi. Heimon kasvien kukissa on yleensä kaksi terälehteä muita huomattavasti suurempia niin, että kukka muistuttaa ulkonäöltään hieman perhosta, mistä johtuu heimosta aikaisemmin käytetty tieteellinen nimi Papilionaceae (lat. papilio = perhonen).
Heimoon kuuluu useita tärkeitä viljelyskasveja. Niitä viljellään varsinkin syötävien, yleensä runsaasti proteiinia sisältävien siementensä vuoksi. Joidenkin hernekasvien palotkin ovat syötäviä. Muutamien hernekasvien, kuten soijapavun siemenistä puristetaan myös kasviöljyjä. Monia heimon kasveja viljellään myös rehuksi.[1]
Hernekasvien juurinystyröissä on bakteereja, jotka sitovat ilmasta typpeä sellaiseen muotoon, että kasvi voi käyttää sitä hyväkseen.[2] Sen vuoksi niiden viljelyssä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.
Sisällysluettelo |
Viljelyskasveja [muokkaa]
Tärkeitä viljelyskasveja kuuluu seuraaviin sukuihin:
- herneet (Pisum), herne (Pisum sativum)
- pavut (Phaseolus), tarhapapu (Phaseolus vulgaris)
- Vigna, mungopapu (Vigna radiata), azukipapu (Vigna angularis)
- kahviherneet (Cicer), kikherne eli kahviherne (Cicer arietinum)
- maapähkinät (Arachis), maapähkinä (Arachis hypogaea)
- soijat (Glycine), soijapapu (Glycine max)
- linssit (Lens), linssi eli kylvövirvilä (Lens culinaris)
- mailaset (Medicago), sinimailanen (Medicago sativa)
- virnat (Vicia), härkäpapu (Vicia faba)
- Psophocarpus, siipipapu (Psophocarpus tetragonolobus)
- apilat (Trifolium)
Sukuja [muokkaa]
Suvut Suomessa [muokkaa]
Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät hernekasvisuvut ovat [3]
- apilat (Trifolium)
- keulankärjet (Oxytropis)
- kurjenherneet (Astragalus)
- mailaset (Medicago, eivät alkuperäisiä)
- maitteet (Lotus)
- masmalot (Anthyllis)
- mesikät (Melilotus, eivät alkuperäisiä)
- nätkelmät (Lathyrus)
- orakot (Ononis)
- virnat (Vicia)
- lupiinit (Lupinus, eivät alkuperäisiä vaan levinneet puutarhakasveista luontoon)
Alaheimo Faboideae [muokkaa]
|
|
Alaheimo Caesalpinioideae [muokkaa]
- Afzelia – palkomahongit
- Bauhinia – bauhiniat
- Brachystegia – leimupuut
- Caesalpinia – kesalpiniat
- Cassia – kassiat
- Ceratonia – johanneksenleipäpuut
- Cercis – juudaksenpuut
- Colophospermum – mopanepuut
- Delonix – liekkipuut
- Haematoxylum – sinipuut
- Intsia – merbaupuut
- Senna – sennat
- Tamarindus – tamarindipuut [4]
Alaheimo Mimosoideae [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Watson, L., and Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 7.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ a b c d ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) (suomeksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]