Vapaa ohjelmisto

Wikipedia
Ohjattu sivulta FOSS
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapaa ohjelmisto on tietokoneohjelmisto, jota kuka tahansa saa käyttää, kopioida, muokata ja jakaa edelleen vapaasti. Käytännössä samaa asiaa tarkoittaa myös avoin lähdekoodi, ja ilmiöön voidaankin viitata yhteisellä englanninkielisellä akronyymillä FOSS (Free and Open Source Software) tai siihen hieman espanjaa yhdistäen FLOSS (Free/Libre and Open Source Software). Suomeksi voidaan vastaavasti joskus käyttää akronyymiä VALO. Vapaista ohjelmistoista puhuttaessa halutaan usein korostaa ohjelmistokehitykseen liittyviä eettisiä ulottuvuuksia, kun taas avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa pikemminkin kiinnittyä vapauden ja avoimuuden tuottamiin käytännön etuihin.

Koska englannin sana free voi tarkoittaa paitsi vapaata myös ilmaista, vapaat ohjelmistot saatetaan joskus sekoittaa ilmaisohjelmiin, joita ei kuitenkaan saa tutkia ja muuttaa vapaasti. Vaikka vapaatkin ohjelmistot tyypillisesti ovat saatavilla maksuttomasti, ilmaisuus ei ole vapaan ohjelmiston määritelmän kannalta mitenkään olennaista.

Vapaiden ohjelmistojen kehittämisen motiivit voivat olla teknisiä, taloudellisia tai yhteiskunnallisia.[1] Kehittäjien kannalta merkittävää on halu kehittyä ohjelmien tuottajina oppimalla toisilta tuottajilta. Myös halu auttaa toisia on merkittävä motiivi. Yhteisyyskin luo lisäarvoa: kun minä annan ja joku toinen ja kolmas antaa, me kaikki hyödymme. Vapaiden ohjelmien kehittäjät tekevät usein kehitystyötä ansiotyön ulkopuolella. Vapaita ohjelmistoja kehitetään laajasti myös osana kaupallista yritystoimintaa tai muuna palkkatyönä.lähde?

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaille ohjelmistoille on olemassa erilaisia määritelmiä. Yleisin ja hyväksytyin niistä on Richard Stallmanin Free Software Foundationin (FSF) määritelmä. FSF korostaa yksilön oikeuksia ja sen näkökulma on filosofinen. Vapaan ohjelman tunnusmerkit ovat neljä perusvapautta (joiden numerointi yleisen ohjelmointitavan mukaan aloitetaan nollasta):[2]

  • vapaus 0: ohjelmaa saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseen
  • vapaus 1: ohjelman toteutustapaa saa tutkia, ja ohjelmaa saa muokata omien tarpeiden mukaiseksi
  • vapaus 2: ohjelman kopioita saa jakaa edelleen lähimmäisen auttamiseksi
  • vapaus 3: ohjelman muokattuja versioita saa jakaa muille, niin että niistä on hyötyä koko yhteisölle.

Ohjelman muokkaaminen vaatii käytännössä ohjelman lähdekoodin. Vaikka muutoksia on mahdollista tehdä suoraan konekieliseen ohjelmaankin, tämä on virhealtista, useimmissa tapauksissa hyvin hankalaa ja tietynlaisten muutosten osalta mahdotonta. Pelkkä lähdekoodin jakelu ei kuitenkaan tee ohjelmaa vapaaksi – esimerkiksi joissakin myytävänä olevissa peleissä voi olla mukana lähdekoodia, vaikka sitä ei ole lupa levittää edelleen.

FSF:n määritelmä ei ota kantaa hintaan. Ohjelmaa pitää saada myydä, mutta toisaalta ostajaa ei saa kieltää levittämästä ohjelmaa eteenpäin ilmaiseksi tai valitsemallaan hinnalla, maksamatta tekemistään lisäkopioista. Tästä seuraa, että vapaat ohjelmat käytännössä ovat yleensä saatavilla ilmaiseksikin. Vapaiden ohjelmistojen mukana voidaan kuitenkin myydä esimerkiksi tukipalveluja tai sellaisia osia, jotka eivät ole vapaita. Kaupallisten Linux-jakeluversioiden ansaintalogiikka perustuu tyypillisesti juuri tukipalvelujen myyntiin.

Vapaa ohjelmisto vai avoin lähdekoodi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaista ohjelmistoista puhuvat korostavat vapautta. Linuxin menestyksen myötä huomattiin myös vapaiden ohjelmistojen muita etuja, mm. varsinaiseen kehittäjätiimiin kuulumattomien mahdollisuus parantaa ohjelmistoja. Näitä käytännön etuja korostavat, johtohahmonaan Eric Raymond, alkoivat kutsua vapaita ohjelmistoja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi, koska vapaus, ja varsinkaan vapauden englanninkielisen sanan free toinen merkitys ilmainen, ei istu kovin hyvin, kun ohjelmistoyrityksiä yritetään ylipuhua vapauttamaan koodinsa.

Stallman ja FSF eivät kuitenkaan pidä termistä avoin lähdekoodi: kun vapauden arvoa välineenä korostetaan vapauden itseisarvon sijaan, on helppo luopua vapaudesta silloin, kun siitä luopuminen on käytännöllistä (esimerkiksi kun suljettu laiteajuri on avointa ajuria parempi aiotussa käytössä). Epävapaan laiteajurin (ja sen myötä epävapaata ajuria vaativan laitteen) torjuminen sen sijaan antaisi kilpailuvaltin niille laitevalmistajille, jotka tukevat vapaiden ajureiden kehittämistä.

Linux-ytimen luojalla, suomalaisella Linus Torvaldsilla on Stallmanin kritisoima käytännöllinen suhde tietokoneohjelmien vapauteen, mikä on osaltaan johtanut kiistaan GNU/Linux-jakeluiden nimeämisestä. Jos nimessä viitataan pelkästään Linuxiin, korostetaan Torvaldsin osaa näiden käyttöjärjestelmien synnyssä ja hänen ensisijaisesti välineellistä asennoitumistaan avoimeen lähdekoodiin. Jos nimessä mainitaan GNU, huomiota annetaan GNU-hankkeelle ja sen arvomaailmalle.

Vaikka avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen puolestapuhujien näkökohdat ovat erilaisia, käytännön työssä he ovat usein samassa rintamassa: avoimen lähdekoodin määritelmä on käytännössä hyvin lähellä FSF:n vapaan ohjelmiston määritelmää. Esimerkiksi Mozilla ja Openoffice vapautettiin luultavasti avoimen lähdekoodin liikkeen ansiosta, ja ne ovat merkityksellisiä vapaalle GNU/Linux-käyttöjärjestelmälle.

Lisenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapailla ohjelmilla on erilaisia lisenssejä. Lisenssit on tapana jakaa kahteen pääluokkaan niin sanotun copyleft-ominaisuuden perusteella:

Copyleft-lisenssit vaativat, että ohjelman (joko sellaisenaan tai muokattuna) levittäminen edelleen on tehtävä alkuperäisin ehdoin (samalla lisenssillä). Ehtojen säilyttäminen koskee edelleen levittämistä ja uudelleen julkaisua. Omaan käyttöön saa toki tehdä muutoksia vailla pakkoa julkaista niitä. Copyleft-lisensseistä tunnetuin on Linuxinkin käyttämä, FSF:n julkaisema GNU General Public License (GPL). Muita copyleft-lisenssejä ovat esim. GNU Lesser General Public License (LGPL), Mozilla-lisenssi (MPL) ja Berkeley Database (aka Sleepycat Software Product) -lisenssi.

Ei-copyleft-lisenssit (esim. Zope-, X11- ja BSD-lisenssi) eivät aseta vaatimuksia muokattujen versioiden julkaisulle, jolloin omille muokatuille versioille saa halutessaan määrätä kopiointikiellon tai muita rajoituksia.

Yleensä kehotetaan käyttämään jotakin vakiintunutta ja hyvää lisenssiä, oman lisenssin laatimisen sijaan. Näin koodin lainaaminen eri projektien välillä on mahdollisimman helppoa eikä ohjelmistoa levitettäessä jouduta miettimään onko ohjelmisto riittävän vapaa. Jos projektilla, johon koodia tehdään, on poikkeava lisenssi, koodin levityksen salliminen tämän ohessa myös esimerkiksi GPL:n alla edesauttaa tilannetta. Lisenssin muuttaminen jälkikäteen, kun koodia on muutettu monen ihmisen toimesta, on vaikeaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Feller & Fizgerald: Understanding open source software development. (ISBN 0201734966)
  2. The Free Software Definition

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vapaa ohjelmisto.


Sivunloppuun tulevien vaakanavigaatiomallineiden tekemiseen.

Mallineen parametrit
Parametri Kuvaus Tyyppi Oletus Tila
Avattavuus avattavuus ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Aihe aihe ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Kuva kuva ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Lisätyylit lisätyylit ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Otsikko otsikko Otsikko unknown tyhjä pakollinen
Sijoitus sijoitus ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Oletus oletus ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Header header ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R1 r1 Ensimmäisen alikohdan otsikko unknown tyhjä valinnainen
C1 c1 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L1 l1 Ensimmäisen alikohdan sisältö unknown tyhjä valinnainen
R2 r2 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C2 c2 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L2 l2 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R3 r3 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C3 c3 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L3 l3 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R4 r4 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C4 c4 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L4 l4 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R5 r5 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C5 c5 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L5 l5 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R6 r6 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C6 c6 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L6 l6 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R7 r7 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C7 c7 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L7 l7 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R8 r8 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C8 c8 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L8 l8 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R9 r9 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C9 c9 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L9 l9 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R10 r10 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C10 c10 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L10 l10 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R11 r11 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C11 c11 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L11 l11 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R12 r12 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C12 c12 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L12 l12 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R13 r13 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C13 c13 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L13 l13 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R14 r14 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C14 c14 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L14 l14 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R15 r15 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C15 c15 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L15 l15 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R16 r16 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C16 c16 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L16 l16 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R17 r17 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C17 c17 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L17 l17 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
R18 r18 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
C18 c18 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
L18 l18 ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen
Footer footer ei kuvausta unknown tyhjä valinnainen